Neljännesvuosisata sitten suomalainen formulakuski oli lähes sama asia kuin hyvä kasku. Kolme sanaa: Rosberg keskeytti jälleen.
Kun kevät 1982 valkeni, oli Suomella pikkurillin verran formulamenestystä. Keke Rosberg oli saanut neljässä kaudessa kuusi MM-pistettä ja muut kuljettajat - Leo Kinnunen ja Mikko Kozarowitsky - olivat 1970-luvulla kokeilleet taitojaan yhteensä kahdeksassa osakilpailussa ilman pisteitä.
Sitten yhtäkkiä peukku nousi pystyyn.
Rosberg ei voittanut kaudella 1982 yhtään osakilpailua, mutta niin vain miehestä leivottiin formula 1-sarjan maailmanmestari.
Suomalaiset olivat aluksi kuin astalolla päähän lyötyjä, mutta Rosbergin mestaruuden jälkeen pohjoisen kansa on ottanut formulat omakseen.
Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen siivittämänä formuloista tuli yksi suomalaisten lempilapsista. Nykyisin toista miljoonaa kansalaista tuijottaa sunnuntaisin formulalähetyksiä.
Kansa on saanut sitä, mitä se on halunnut. Suomalaiset formulakuljettajat ovat voittaneet 34 MM-osakilpailua eli kahdeksanneksi eniten koko maailmassa.
"Ralliautoilussa olemme kaikkien aikojen ykkösiä. Kyllä minä puhuisin formuloidenkin kohdalla jo suomalaisesta trendistä", mister Suomen autourheiluksi tituleerattu Kari O. Sohlberg näkee.
Sohlberg on seurannut suomalaista autourheilua AKK:n hallituksen puheenjohtajana jo Rosbergin mestaruusvuodesta lähtien.
"Suomalaisten menestys on herättänyt joka puolella ihmetystä. Ja onhan se ihmeellistä, vaikea sitä on itsellekään selittää", Sohlberg sanoo.
Raaka nopeus
lähtökohtana
Sopiihan sitä menestystä äimistellä. Kaikkien aikojen osakilpailuvoittojen määrässä suomipojat ovat vaikuttavassa seurassa. Iso-Britannia, Saksa, Brasilia, Ranska, Italia tai esimerkiksi Yhdysvallat ovat suurvaltioita myös urheilun saralla.
Suomi on korvannut pienuutensa laadulla. Kaksi maailmanmestaria Rosberg ja Häkkinen sekä kolmas mahdollinen eli Räikkönen ovat huippuyksilöitä.
On kuitenkin turha korostaa sattumaa. Myös Mika Salo ja Jyrki Järvilehto ovat ajaneet pisteitä. Suomussalmen Heikki Kovalainen on todennäköisesti lähiaikoina ketjun seuraava palanen.
"Pitää muistaa, että MM-sarjaa ajaa vain parikymmentä kuskia kerrallaan. Jokainen heistä on huippukuljettaja", Sohlberg huomauttaa.
Autourheilusta jää helposti liian yksipuolinen kuva. Jossain on nopea kartingkuski, joka jotenkin vain etenee nopeudellaan huipulle.
Oikeasti huippukuskin uralla on monta liikkuvaa osaa. Samalla tavalla kuin muussakin urheilussa, myös autourheilussa tarvitaan apua, opastusta ja valmennusta.
"Tietenkin lajissa tärkeintä on ennen kaikkea raaka nopeus. Sen jälkeen tarvitaan kuitenkin paljon onnea ja taustavoimien tinkimättömiä uhrauksia."
Ovet avoinna
suomalaisille
Formuloiden maailmassa ei voi unohtaa rahaa ja perinteitä. On helpompi ponnistaa Ferrarin rattiin Italiasta kuin Suomesta.
"Siinä on aivan valtava ero", Sohlberg tietää.
Vertailun vuoksi: Italialla on ollut kaikkiaan 96 MM-tason kuljettajaa, mutta ei juurikaan enemmän voittoja kuin suomalaisilla.
Rapiat kaksi vuosikymmentä ovat nostaneet Suomen formuloiden suurten maiden joukkoon. Autourheilu on saanut aikaan positiivisen kierteen. Yhden Häkkisen paikalle oli tuhansia halukkaita pikku-räikkösiä ja yhden Räikkösen paikalle on tuhansia pieniä haaveilijoita, joista ehkä joku läpäisee seulan.
"Se on mielestäni ideaali tilanne, kun esimerkiksi Kimi on perustanut oman kartingtiimin. Entiset tai nykyiset huippunimet voivat antaa henkistä ja taloudellista tukea. He voivat raottaa ovia uusille tulokkaille."
Kuten todettua, suomalaisten nopeutta rallipoluilla tai formularadoilla on silti vaikea selittää.
"Mielestäni se on luonnekysymys. Sissiluonne ja hirveä tahdonvoima sopivat yksilöurheiluun. Ehkä meidät on tehty sellaisista aineksista, joka auttaa kovassa paikassa", Sohlberg yrittää.
Tai ehkä on parempi antaa selitysten olla ja sallia tulosten puhua omaa kieltään. Vastaus menestykseen on jossain kaasujalan ja korvien välissä.