Olympiapronssi tuo kullekin Suomen naisten maajoukkueen pelaajalle Jääkiekkoliitolta 3 000 euron bonuksen. Olympiakomitea antaa naisleijonien jaettavaksi 40 000 euroa, joten liiton bonuksen kanssa potti on 5 000 euroa per pelaaja.
Miehet olisivat saaneet pronssista liitolta jaettavaksi 120 000 euroa. Olympiakomitealta oli tarjolla jaettavaksi 40 000 euroa, mutta mitalijahti loppui jo puolivälierissä.
Naiskiekkoilijalle 5 000 euroa on iso raha.
– Tuollainen raha tarkoittaa sitä, ettei tarvitsisi mennä kesätöihin. Menen kyllä silti, hyökkääjä Sara Säkkinen tiivistää.
Säkkinen, 19, ja hyökkääjä Petra Nieminen, 18, olivat Suomen joukkueen nuorimmat pelaajat. Kumpikin käy lukiota Kuortaneella ja pelaa Jääkiekkoliiton Team Kuortane -joukkueessa Naisten Liigaa. Lukion jälkeen molempien suunnitelmissa on Yhdysvaltojen yliopistosarjat, joissa yhdistyy huipputason kiekkoilu ja opiskelu. Suomessa aikuisikäisille pelaajille tällaiseen luodaan vasta edellytyksiä.
Tunnettavuus kasvussa
Tyttö- ja naiskiekkoilijoiden määrä ei ole kasvanut Suomessa 2010-luvulla, vaikka naisten maajoukkue on menestynyt viime vuosina. Suurempi joukko harrastajia tuottaisi kilpailua naisten pääsarjaan ja maajoukkueeseen.
– Suomi-kiekon uusi strategia on valmisteilla, ja aika paljon täytyy tapahtua, jos nais- ja tyttökiekosta ei tule yksi painopistealueista, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela avaa suunnitelmaa.
– Olosuhteet täytyy saada sellaisiksi, että pelaamisesta ei liigatasolla tarvitse maksaa. Nais- ja tyttökiekkoon tarvitaan myös vahvempi pelaajapolku, Nummela paaluttaa.
Naiskiekon tunnettavuus on kasvanut Suomessa. Olympiapronssi antaa hyvät lähtökohdat ensi kauteen, jolloin Suomessa pelataan naisten MM-kilpailut.
– Pelasin itse poikajoukkueissa juniorina enkä juuri edes tiennyt, että naisilla on oma pääsarja ja keitä siellä pelaa. Naiskiekkoilijat ovat nyt tunnetumpia kuin ennen, Petra Nieminen sanoo.
Juha Junno kiinnostui
Oulun Kärpät operoi Naisten Liigan suurimmalla budjetilla, kun rahaa on kasattu 100 000 euroa. Kärppien toiminta on monella muullakin saralla astetta ammattimaisempaa kuin kilpailevissa seuroissa.
– Kärpät on kehittänyt pelaajapolun, josta voi nousta kansainväliselle huipulle. Muutamissa seuroissa asia on alussa ja ovat halukkaita tekemään asioita, Suomen naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen sanoo.
Kärppien naisten joukkueen päävalmentaja Mira Kuisma työskentelee seurassa kokoaikaisesti.
– Aloitin työt Kärpät ry:ssä vuonna 2010 ja aloin tunkea omaa juttua eteenpäin. Kärpät oy:n puolella heräsi kiinnostus, kun Juha Junno oli toimitusjohtajana. He alkoivat seurata tuloksiamme, Kuisma avaa asenneilmaston muuttumista.