Yhteiskunnan hyvinvointi perustuu pitkälle yritysten ja niiden työntekijöiden luomaan arvonlisäykseen, jonka tasapuolista jakautumista julkinen sektori ohjaa. Julkisessa keskustelussa pinnalle nousevat usein teollisuuden irtisanomiset tai tulonjaossa koetut epäoikeudenmukaisuudet, kuten yritysjohtajien kohtuuttomat palkitsemiset.
"Yrityksen pitää lähteä siitä, että se toimii mahdollisimman kannattavasti ja tuottaa suurimman lisäarvon", sanoo oululainen teollisuusneuvos Seppo Arponen.
Kansantaloudellisesti ei ole pitkän päälle mahdollista, että yritykset toimisivat löysästi, eli pääoman tuotto olisi liian alhainen. Jos yritykset eivät toimi tehokkaasti, niiden kautta yhteiskunnan yhteiseen hyvään ohjautuva potti pienenee. Yritysten toimintojen ulkoistamista pitäisi Arposen mielestä tarkastella tästä kehyksestä.
Mahdollisuus menestyä
toimii kannustimena
Talouden etiikkakeskustelussa helposti unohdetaan se, että yrittäjä tai osakkeenomistaja on suurimman riskin kantaja. Tästä pitävät huolen yritystalouden omat säännöt. Omistajille jaetaan osinkoina osa yhtiön tuloksesta, mitä ennen muut sidosryhmät, kuten työntekijät, lainanantajat ja verottaja, ovat saaneet oman osuutensa.
"Yrittäjäriskiä ei voi ottaa pois. Jos se otettaisiin pois, järjestelmä alkaisi lahoamaan", Arponen lausuu.
Tällä hän viittaa siihen, että yrittäjäriskiä ja siihen liittyvää menestymisen mahdollisuutta tarvitaan yritystoiminnan kehittämisen kannustimena.
Suunnitelmatalouksissa, kuten Neuvostoliitossa, taas talouden tehottomuutta rahoitettiin mittavilla luonnonvaroilla.
Irtisanomiset saavat Arposen mielestä liian suuren painoarvon julkisuudessa, sillä yritysten täytyy kilpailussa mukana pysyäkseen järjestää toimintansa mahdollisimman tehokkaasti.
"Jos ajatellaan Oulun seutua, eivät työpaikat ole täällä vähentyneet. Työpaikat ovat pitemmälle jalostettuja. Tällä seudulla maksettu palkkasumma on varmasti kasvanut, vaikka työpaikkoja on vähentynyt ´hihnalta´", Arponen pohtii.
Johto pitäisi palkita
todellisesta tuloksesta
Seppo Arposen mielestä mittarina yrityksen johdon palkitsemisessa tulisi käyttää sitä, kuinka paljon tuloslaskelman alimman viivan alle jää. Arponen ei pidä toivottavana sitä, että palkitseminen perustuu spekulatiiviseen arvoon, kuten listayhtiöiden osalta osakkeeseen ja sen pörssihintaan.
"Jos moraalikäsitystä tulkittaisiin tiukimmin siten, että kaikki osakkeenomistajat olisivat tasavertaisia, pörssiyhtiöissä johto ja omistajuus pitäisi erottaa toisistaan. Johto johtaa yhtiötä yhtiökokousten välillä, ja omistaja käyttää valtaa yhtiökokouksessa ja jakaa sen johtajille ja palkitsee nämä", Arponen sanoo.
"Palkitsemisen pitäisi liittyä senhetkiseen tulokseen, eikä siihen, mitä se mahtaisi olla viiden vuoden päästä. Tilinpäätöshetki on vaikea hetki. Perusteena voisi olla juokseva sarja, eikä yksi hetki, jonka tulosta voidaan manipuloida."
Jos yrityksen toimiva johto omistaa yhtiön osakkeita, pitäisi olla myös pitkälle aikavälille laadittu ohjelma, joka määrittelee osakkeiden myynnin ajankohdan tarkasti, Arponen esittää.
"Sisäpiiriläisellä on aina muita enemmän tietoa, joka ei purkaannu sillä, että annetaan pörssitiedote."