"Kyllä me aina tavatessamme kyselemme, mitä mahtaa kuulua Juhanille (Oksman), Matille (Otala) ja Sepolle (Säynäjäkangas)", mittaa teollisuusneuvos Jorma Terentjeff Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkö- ja tietotekniikan osaston kantahenkilöitä. Osasto juhlii ensi viikolla 40 vuottaan.
Oulussakin vahvasti koetun 1990-luvun elektroniikkabuumin menestyjiin lukeutuva Terentjeff on osaston neljännen vuosikurssin kasvattina halunnut säilöä muistoja jälkipolville ja kustantanut juhlan kunniaksi Ilkka Heikuran kokoaman ja kirjoittaman osasto-historiikin.
Kirjakin vahvistaa, että Terentjeffin ja muiden Oulun diplomi-insinöörien muistamaan professori-kolmikkoon henkilöityy vahvasti osaston opetus- ja tutkimustyön aloitus, joka osaltaan nosti Oulua teknologiakaupungiksi ja viitoitti jopa Nokian tietä kansainväliseksi huippuyhtiöksi.
Alun perin teknillisen tiedekunnan sähkö- ja tietotekniikan osaston piti ryhtyä kouluttamaan sähkövoimainsinöörejä. Heidän sijastaan Oulussa ryhdyttiin kouluttamaan elektroniikka- ja tietotekniikkainsinöörejä, koska sähkötekniikan viran ensimmäisenä hoitajana Juhani Oksman ei ollut tyytyväinen valittuun koulutussuuntaan ja kutsui siksi professori Matti Otalan Ouluun uudistamaan sitä tavoitteellisemmaksi ja haasteellisemmaksi.
Heidän kerrotaan muokanneen kahdestaan saunan lauteilla osaston opetuksen uudelle uralle ja näin pohjustaneen Oulun nousua maineikkaaksi elektroniikkakaupungiksi.
Oulussa oltiin
varhain liikkeellä
Osaston nykyisen johtajan Juha Röningin mielestä on ihailtavaa, että "suorastaan umpimetsässä askeltaneiden pioneerien joukko uskalsi hylätä sähkövoimatekniikan ja oivalsi suunnata elektroniikkaan ja tietotekniikkaan". Osoitti erinomaista rohkeutta hylätä tunnettu ja käytetty teknologia ja suunnata ennustusasteella olevaan ja ruveta sitä vielä opettamaankin, Röning kiittelee.
Heikuran aikalaisteokseksi luonnehtimassa historiikissa puhuvat osaston kehitykseen vaikuttaneet ja siellä työuraa tehneet henkilöt. Röningin mukaan osaston alkuvuosikymmeniin rajattu teos kertoo, kuinka sähkötekniikka muuttui elektroniikaksi ja kuinka osastolla varhain oivallettiin mikroprosessorien merkitys.
Oulussa oltiin varhain liikkeellä, koska maailman suurin mikroprosessorien valmistaja Intel julkisti vasta vuonna 1972 ensimmäisen mikrotietokoneisiin suunnitellun prosessoripiirin.
Juha Röningin mukaan mikroprosessorit tulivat osaksi osaston "henkeä" jo varhain 1970-luvulla. Oululaista oivaltavuutta hänestä osoitti, että osastolla osattiin puuhastella asian kanssa, jota oikeasti ei edes vielä ollut olemassa.
Mutta se kannatti. Juuri sähkö- ja tietotekniikan osastolle karttunut prosessoritekniikan osaaminen mahdollisti sen, että Nokia saattoi rakentaa sen varaan aluksi Oulussa käynnistämänsä tukiasemien ja jatkaa sitä aloittamalla myös kännyköidensä suunnittelun Oulussa.
Ellei Oulussa olisi oivallettu varhain prosessoritekniikan merkitystä ja huomattu mobiiliteetin tuloa, ilmeisestikään Nokia ei olisi saanut vahvaa etua kilpailijoihinsa nähden. Se olisi joutunut valitsemaan toisin, eikä sen tien menestystä tietenkään kukaan voi tietää, Röning pohtii.
Oulun menestyksen
tekijöitä lähes 3 000
Juhlivan osaston johtajan mukaan juuri mikroprosessoriosaaminen, tietokoneen sielun varhainen tuntemus, on selkeästi ollut yksi oululaisen menestyksen avaimia.
Sähkötekniikan ensimmäiset vuosikymmenet -juhlakirja nostaa kaikki Oulun menestyksen tekijät esille. Osaston ensimmäisen diplomi-insinöörin, ensimmäisen lisensiaatin ja ensimmäisen tohtorin Seppo Säynäjäkankaan lisäksi kirjan matrikkelissa on 2 338 diplomi-insinööriä, 209 tekniikan lisensiaattia sekä 125 tekniikan tohtoria.
