Suomen paralympiajoukkueen johtaja Maria Laakso puhuu raadollisista asioista. "Nekin pitää ottaa huomioon, kun mietitään tekijöitä vammaisurheilussa menestymisen taustalla", hän sanoo.
Vammaisurheilussa massan laki toimii siinä missä vammattomienkin urheilussa. Huippuja on sitä enemmän, mitä enemmän on massaa, eri tavalla vammaisia ihmisiä. Kyse ei ole vain kansakunnan koosta. Yhteiskunnan turvallisuus on iso tekijä.
"Liikenne- ja työturvallisuus ovat Suomessa huippuluokkaa. Nuoria ja terveitä ihmisiä vammautuu jossakin muualla enemmän kuin Suomessa."
Laakso hoksauttaa myös, että kehittyneen terveydenhuollon ansiosta Suomessa syntyy vähemmän vammaisia lapsia kuin monessa muussa maassa. Sodistakin on jo aikaa.
"Kysymys on myös siiitä, millaiset ihmisoikeudet vammaisilla ihmisillä missäkin ovat, miten vammaiset hyväksytään eri yhteiskunnissa. Kehittyvissä maissa on tässä suhteessa vielä paljon parannettavaa."
Integraatiota
ja yhteistyötä
Laakson listaamat seikat näkyvät itse asiassa aika suoraan muun muassa paralympialaisten mitalitaulukossa.
"USA on käynyt viimeisten vuosien aikana sotia, ja on vahvistanut asemiaan vammaisurheilussa", Laakso sanoo.
Lauantaina Pekingissä alkavien 13. paralympialaisten parhaan maan tittelissä on tiukimmin kiinni isäntämaa Kiina, joka oli mitalitilaston ykkönen jo neljä vuotta sitten Ateenassa. Kiinan nousussa on heijastuksia paitsi kovasta satsauksesta kotikisoissa menestymiseen niin myös yhteiskunnallisesta muutoksesta: suvaitsevaisuus on lisääntynyt ja vammaisten asema maassa on kohentunut.
Paralympiayhdistyksen pääsihteerinä toimivan Laakson mukaan vammaisurheilussa kyse on hyvin paljon juuri suvaitsevaisuudesta.
"Menestyvissä maissa vammaisurheilijat on integroitu vammattomien kanssa samaan systeemiin, ja yhteistyö pelaa. Vammattomien urheiljoiden resurssit ja tieto-taito ovat vammaisurheilijoiden käytössä."
"Kun puhutaan ammattiurheilusta, kyse ei ole vain rahasta. Taustojen ja tukirakennelmien pitää olla myös kunnossa."
Vammaisurheilun ammattimaisuuden suhteen Suomi on samassa tilanteessa kuin vammattomienkin urheilussa: osassa lajeista huiput ovat täysiä ammattilaisia ja osassa amatöörejä.
"Esimerkiksi yleisurheiluhuiput Leo-Pekka Tähti ja Markku Niinimäki kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään."
Arvostus
kasvamassa
Laakso sanoo, että Suomessa vammaisurheilun arvostus ja asema ovat menossa hyvää vauhtia oikeaan suuntaan. Esimerkiksi kahdeksassa eri lajissa vammaisurheilun maajoukkueet ovat saumattomasti liitoksissa vammattomien lajiliittoihin. Laakso nostaa esimerkiksi ammunnan, jossa on toimittu yhdessä vuodesta 2002 saakka.
"Liitossa on ymmärretty, että on paralympiamitalit ovat tärkeitä siinä missä olympiamitalitkin", Laakso toteaa.
"Haluamme vammaisurheilijoille tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa ammuntaa. Kysymys on arvoista ja asenteista, joiden eteen täytyy tehdä työtä", sanoo Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi liiton kotisivuilla.
13. Paralympialaiset urheillaan Pekingissä 6.-17.9.