Me­lun­tor­jun­taan ohjelma

Elämisen laatua ja viihtyvyyttä heikentävä meluongelma halutaan hallintaan erityisellä ohjelmalla. Asiaa valmisteleva ympäristöministeriön asettama työryhmä luovuttaa ohjelmaa koskevan raportin ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille (r.) 22. huhtikuuta.

Elämisen laatua ja viihtyvyyttä heikentävä meluongelma halutaan hallintaan erityisellä ohjelmalla. Asiaa valmisteleva ympäristöministeriön asettama työryhmä luovuttaa ohjelmaa koskevan raportin ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille (r.) 22. huhtikuuta.

Myöhemmin eri puolilla maata järjestetään alueellisia meluseminaareja, joissa asiasta vastaavia viranomaisia ja maankäytön suunnittelijoita perehdytetään ohjelman sisältöihin. Tavoitteena on hillitä meluhaittojen lisääntymistä, torjua melua elämisen kannalta keskeisillä alueilla sekä kartoittaa ja säilyttää kokonaan melulta vapaita hiljaisia alueita.

Melun ohella tarkasteluun otetaan tärinä, joka on meluun rinnastettava ongelma.

Meluhaittoja on pyritty vähentämään ja torjumaan jo vuosien ajan. Muun muassa liikenneväylien varsille on rakennettu meluvalleja, -aitoja ja -kaiteita.

Oulussa on kaksi vuotta sitten laadittu vuoteen 2020 ulottuva tieliikenteen meluntorjuntaohjelma. Siinä on muun muassa esitetty rakennettavaksi yhteensä 17 kilometriä erilaisia meluesteitä. Jo aiemmin kaupungin alueelle on melusuojauksia tehty yli 40 kohteeseen.



Miljoonan
ihmisen ongelma


Yli 55 desibelin ympäristömelulle altistuu koko maassa nykyisin noin miljoona ihmistä. Jos torjuntatoimiin ei ryhdytä, nousee altistuvien määrä tulevina vuosina merkittävästi muun muassa uusien asuinalueiden rakentamisen myötä.

Meluntorjuntaohjelmassa haittoja pyritään hillitsemään muun muassa painottamalla kaavoituksen merkitystä. Esimerkiksi asutus ja melua tuottavat toiminnot pitäisi sijoittaa mahdollisimman etäälle toisistaan.

Meluesteiden lisäksi liikenteen äänitasoa voidaan alentaa muun muassa liikennevirtojen ohjauksella, nopeusrajoituksilla ja uusilla hiljaisilla päällystemateriaaleilla. Kaupunkien keskustoissa melua saadaan pienemmäksi rakennusten ulkovaipan äänieristystä parantamalla.

Muiden melua tuottavien toimintojen, kuten teollisuuden, melutasoa on mahdollista alentaa muun muassa uuden teknologia avulla.

Meluntorjunta vaatii rahaa. Nykyisellä tahdilla vuotuiset torjuntakulut ovat noin viisi miljoonaa euroa. Jotta päästäisiin ympäristöministeriön tavoitteisiin, pitäisi summaa nostaa yli 30 miljoonaan euroon vuodessa. Tavoitteena on, että vuonna 2020 melualueilla asuisi noin 200 000 ihmistä nykyistä vähemmän.



Vanhat asuinalueet
ongelmallisia


Oulussa melualueilla lasketaan asuvan noin 14 500 ihmistä. Voimakkaan, yli 65 desibelin melun vyöhykkeellä asuu noin 400 kaupunkilaista. Ilman uusien meluesteiden ja kuormitusta vähentäviä toimia määrä nousee vuoteen 2020 mennessä parilla tuhannella.

Uusille asuinalueille meluesteet tehdään jo liikenneväylien rakentamisen yhteydessä, kaupungininsinööri Matti Räinä sanoo. Meluvallien kasaaminen on melko edullista, sillä ne voidaan tehdä rakentamisalueelta poistettavista ylijäämämaista. Vanhojen asuinalueiden osalta tilanne on hankalampi.

"Ongelmana on usein meluesteiden tekoon tarvittavan tilan puute. Useissa tapauksissa niissä joudutaan tekemään meluseiniä, jotka ovat kalliita toteuttaa", Räinä toteaa. Vanhoilla alueilla meluesteiden tekeminen eteneekin hitaasti "mahdollisuuksien mukaan".

Ylipäätään meluntorjunta on riippuvainen rahoituksesta.

"Monet meluesteet tehdään yhteistyössä tiehallinnon kanssa. Jotta ne voidaan toteuttaa, pitää tarkoitukseen saada riittävät varat."



Kallioparkki vähentää
keskustan melua


Liikenteen kannalta Oulun pahimmat melualueet ovat pääliikenneväylien lähialueet sellaisissa kohdissa, joihin ei vielä ole tehty meluesteitä. Aukkoja melusuojauksesta löytyy esimerkiksi Lentoasemantien varresta Rantavainion kohdalla, Limingantien varresta Oulunlahden kohdalla ja Oulunsuuntien varresta Kastellissa, Räinä mainitsee. Kyseisten kohteiden melusuojaukselle ei ole olemassa toistaiseksi aikataulua.

"Ne ovat suunnitelmissa, mutta rakentamisrahaa ei ole ollut", Räinä sanoo.

Keskustassa meluhaittoja vähentäviä ratkaisuja ovat muun muassa kallioparkki ja kävelykatualueen laajentaminen.

Ratamelun ja junien aiheuttaman tärinän osalta kattavaa torjuntasuunnitelmaa ei ole tehty. Ongelma on kuitenkin huomioitu kaavoitettaessa Heikkilänkangasta, Mäntylän laajennusosaa ja Etu-Lyöttyä.

Asia on noussut esille myös aseman seudun kaavan uusimisprosessissa.

Ilmoita asiavirheestä