-- Nykyisin pitäisi ajatella, että melu on normaali osa urbaania elämää. Sille joka ei melua siedä, annetaan neuvoksi muuttaa maalle, kritisoi melututkija Outi Ampuja Helsingin yliopistosta.
Jopa viranomaiset saattavat Ampujan mukaan kehottaa kaupunkilaisia valitsemaan omaa meluherkkyyttään vastaavan asuinpaikan. Näyttää siltä, että rauhallisilla asuinalueilla hinnat ovat kuitenkin korkeita. Voidaankin kysyä, onko hiljaisuudesta tulossa luksusta.
Kaupunkilaisille on muodostunut melunsietopaineita, koska ongelmaa ei ole pystytty kattavasti ratkaisemaan, Ampuja sanoo. Metelin pysyvyyttä perustellaan kulttuurissa sillä, että sen torjuminen on kallista, ja siksi sen torjunta saattaa uhata jopa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
-- Melu kuitenkin vaikeuttaa lepäämistä, luovuutta ja työstä palautumista sekä aiheuttaa stressiä. Yhtä hyvin voidaan ajatella, että mahdollisuus nauttia hiljaisuudesta parantaisi työkykyä, mikä olisi pikemminkin valtti talouselämälle.
Kaupunkilaiset uskovat melun loppuvan
Melunsietoa vaativien mielipiteissä korostuu usko teknologiseen edistykseen. Kaupunkilaiset odottavat, että lähitulevaisuudessa keksitään hiljaisempia autoja. Puhutaan myös hiljaisesta asfaltista.
-- Ajatellaan että teknologian avulla meluongelma voidaan ratkaista lähitulevaisuudessa, joten nyt täytyy vielä vähän aikaa sinnitellä.
Melun torjuntaan ei ole kuitenkaan Ampujan mukaan suunnattu tarpeeksi resursseja. Myös epäjohdonmukainen päätöksenteko vaikeuttaa meluntorjuntaa. Samalla kun ympäristöviranomaiset rakentavat esimerkiksi meluesteitä, toisaalla kohoaa automarketteja, jotka lisäävät liikennettä, ja sitä kautta myös melua, Ampuja sanoo.
Melu haittaa terveyttä
Kun kaupunkilaiset arvioivat äänimaiseman laatua, tärkeimmäksi tekijäksi nousee vuosikymmenestä toiseen valinnanvapaus. He sietävät melua, jos sitä pääsee pakoon johonkin, kuten hiljaiseen puistoon, Ampuja sanoo.
Yli miljoona suomalaista asuu alueilla, jossa ääntä on suositusten mukaan liikaa. Meluherkkiä on tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia populaatiosta. Vaikka kovaäänistä liikennettäkin sietäisi, se heikentää terveyttä.
-- Vaikka itse ajattelisi, että melu ei kiusaa, se vaikuttaa silti terveyteen. Unen laatu kärsii, tulee stressiä ja verenpaine nousee. Melulla on yhteyksiä myös mielenterveysongelmien syntyyn ja ennenaikaisiin kuolemiin, Ampuja sanoo.
Taustamusiikki kiusaa
Läpi vuosikymmenten aina 1960-luvulta lähtien yleistynyt kauppojen ja ravintoloiden taustamusiikki on kiusannut monia. Ikuisia häiriötekijöitä ovat Ampujan mukaan myös meluavat naapurit.
-- Varmaan aina on ollut yhteisöissä haittaa melusta, kun joku on laulanut ja juhlinut yöllä. Varsinaisena ongelmana melusta on alettu puhua Suomessa 60-luvulta lähtien, Ampuja kertoo.
Liikenne häiritsee kaupunkilaisia kuitenkin kaikkein eniten. Myös teollisuus, ravintolat ja vapaa-ajan viettoon liittyvät laitteet koettelevat melunsietokykyä. Lisäksi kovaääniset lehtipuhaltimet ja vesiskootterit herättivät kiivasta keskustelua yleisönosastoilla 1990-luvun lopulla.
Outi Ampuja väittelee lauantaina Helsingin yliopistolla aiheesta Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä.