Äkillinen, kova isku tai paukahdus voi kerralla aiheuttaa pysyvän kuulovaurion. Altistuminen voimakkaalle melulle on vähentynyt teollisuudessa ja metsätaloudessa, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin liittyvien kuulovaurioiden riski on kasvanut.
"Melu heikentää terveyttä ja sillä voi olla ratkaiseva osuus työtapaturmissa", sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto sanoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikon avausseminaarissa maanantaina.
"Lähes 200 000 suomalaista kärsii melusta työssä ja 100 000-300 000 altistuu sille vapaa-aikana. Kuulovammoja syntyy nykyisin noin 900 vuodessa, kun niitä enimmillään syntyi vuosittain lähes 2 000", osastonjohtaja Jukka Starck Työterveyslaitokselta kertoi.
Automaatio ja kuulosuojaimien käyttö sekä uudet koneet ja työkalut ovat vähentäneet meluvaurioita suomalaisissa paperitehtaissa, telakkatyössä ja metsänhakkuussa.
Sen sijaan kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa meluntorjuntaan ei ole paneuduttu riittävästi.
"Päiväkodeissa taustamelu on erittäin korkea ja lapsiryhmät ovat liian suuria. Ryhmiä olisi radikaalisti pienennettävä", dosentti Eeva Sala Turun yliopistollisesta sairaalasta totesi.
Melusta monenlaista
muutakin haittaa
Melu heikentää muun muassa keskittymistä ja oppimista ja esimerkiksi toimistotyössä vähentää työn tuottavuutta. "Meluntorjunta ja akustiikka olisi huomioitava paremmin uusia kouluja ja laitoksia rakennettaessa", Eeva Sala huomautti.
Prosessiteollisuudessa automatisointi ja työskentely valvomoissa ovat tuottaneet hyvää tulosta kuulonsuojauksen kannalta. "Työolojen ja tekniikan lisäksi myös asenteet ovat muuttuneet myönteisiksi ja lainsäädäntö on kehittynyt", Starck kertoi.
Ainoastaan rakennusteollisuudessa melun määrä on ennallaan tai jopa hiukan lisääntynyt.
Tutkimusten mukaan äkillinen, kova iskumelu on kuulolle vaarallisempaa kuin tasainen taustameteli. Kovaa pauketta kuullaan Suomessa muullakin kuin sotaharjoituksissa tai hirvimetsällä.
"Joidenkin lastenlelujen huippumelu voi olla erittäin korkea. Nallipyssystä lähtee 170 desibelin paukahdus", yli-insinööri Ilkka Kyttälä sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi.
Suomessa järjestetään vuosittain noin 50-200 melurajat ylittävää diskoa tai konserttia.
"Festivaaleilla äänenhallinta paranee, kun ei laiteta kahta isoa ämyriä lavan reunalle, vaan sijoitetaan useita lisäkaiuttimia alueelle. Festivaaliväen ammattitaito on lisääntynyt, mutta eri asia on, riittävätkö rahat lisäkaiuttimiin", Ilkka Kyttälä totesi.
Särkylääkkeet ja tupakka
lisäävät vammojen riskiä
Muusikoilla pumpulin tukkiminen korviin ei Kyttälän mukaan riitä, eikä riittävää apua ole myöskään tavallisista korvatulpista. Äänittäjät, muusikot ja kameramiehet tarvitsevat erikoisvalmisteisia kuulosuojaimia.
Kuulovammojen riskiä lisäävät myös altistuminen tolueenille ja eräille muille kemikaaleille, runsas särkylääkkeiden käyttö, tupakointi, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine sekä työskentely tärisevillä koneilla.
"Meillä on työelämässä noin 200 000 kuulovammaista, joista 50 000-70 000:lla vamma on melu aiheuttama."
Ravinnolla ja elämäntavoilla voi olla välillinen yhteys kuuloon, mutta vaikutuksista tiedetään toistaiseksi vähän.
Melu nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä ja lisää stressihormonien erittymistä. Kuulovammoja aiheuttavat myös kymmenet geenivirheet, joita tutkitaan tiiviisti.
Dosentti Esko Toppila Työterveyslaitokselta ennusti, että viiden vuoden kuluessa keksitään keino, jolla geenejä ja lääkkeitä onnistutaan viemään korvan kuuloaistinsoluihin.
Esimerkiksi kasvutekijät ja antioksidantit saattavat vähentää kuulohermosolujen tuhoutumista. "Parinkymmenen vuoden kuluttua voidaan todennäköisesti korjata vaurioitunut kuulo", Esko Toppila sanoi.