Monille oululaisille voi olla yllätys, että Oulu on Suomen johtava koskimelontakaupunki. Kaupungissa toimii kaksi alan seuraa. K&C ry:llä on 300 harrastajaa ja Oulun Seudun Melojilla OSM:llä noin 200.
K&C on ollut tämän vuosituhannen menestynein koskimelontaseura Suomessa. Aiemmin seura tunnettiin Kiiminkijoen Melojina. OSM painottaa freestylemelontaa. K&C-seuran nimessä K on yhtä kuin kajakki (kayak) ja C kuin kanootti (canoe). Eskimot meloivat kajakeilla ja intiaanit kanooteilla.
Melonnan harrastajat ovat seuranneet innolla Lasaretinväylästä ja Hupisaarista ryöpsähtänyttä keskustelua. Joko Oulussa olisi aika kunnostaa Lasaretinväylään kansainvälisen luokan koskimelontakeskus? Ensimmäisen kerran idea tuotiin esille jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta tuolloin ajatus ei ottanut vielä virtaa.
Merikosken patoaltaasta Hupisaarten itäreunaa kulkeva Lasaretinväylä olisi harrastajien mielestä erinomainen paikka rakentaa koskimelontarata. Vesipudotusta Merikosken patoaltaasta Pokkisenväylän tasanteelle tulee huikeat 11 metriä runsaan kilometrin matkalla. Oikeastaan Lasaretinväylään mahtuu kaksi olympiatason rataa, toinen Lasaretinväylän voima-asemasta merelle päin ja toinen Lasaretinsaaren suuntaan.
Huikea suunnitelma
Melontaa OMS:ssa harrastava arkkitehti Henri Kangas teki viime keväänä diplomityönsä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle Lasaretinväylästä. Kangas sijoitti siihen koskikulttuurikeskuksen, jossa pääidea oli aktivoida väylä melonnan avulla.
"Oulujoen suistoon olisi luonteva palauttaa virtavesiympäristö. Se palvelisi muutakin kuin melontaa. Entinen vesivirtasuisto olisi hieno viheralue, jonka ydin ovat Hupisaaret. Oulussa on melojien keskuudessa tuskailtu, että kulmilla olisi hyvää potentiaalia harrastukselle, mutta veden virtaus puuttuu", Kangas sanoo.
Vettä Lasaretinväylään tarvittaisiin noin 10 kuutiota sekunnissa, kun melojat ovat radalla.
Kangas korostaa, että hän on tuonut diplomityössään esiin vision, mitä kaikkea Lasaretinväylän yhteyteen olisi tehtävissä. Hintalappua ei ole ollut tarkoitus laskeakaan. "On selvä, että tällainen kaipaa pääomia."
"Ouluun olisi mahdollisuus saada hieno virkistysalue kaikkien käyttöön. Euroopassa on koskimelontakeskuksia esimerkiksi Münchenissä, Ateenassa ja Prahassa. Isoja jokiaaltoja löytyy myös Lyonista, Montrealista ja Grazista", Kangas listaa.
Kankaan suunnitelmassa juuri sille alueelle, jonne Oulun kaupunki mahdollisesti hakee suunnittelijaa, sijoittuisi julkinen areena, jonka alle on mahdollisuus rakentaa palvelutiloja. Areenan alle Kasarmintien puolelle Kangas on diplomityössään sijoittanut koskimelonnan tiloja ja harjoitusaltaita, jotka voisivat toimia myös tavallisina kuntoaltaina.
Hupisaarten puolelle mahtuisi näkyvien rakenteiden alle taidemuseon laajennus, kuten vaihtuvien näyttelyjen tilat. "Kaiken sisätilarakentamisen pitää tapahtua kuitenkin ehdottomasti julkisen, avoimen, puistomaisen ulkotilan ehdoin", Kangas sanoo.
"Nyt Oulussa keskustellaan kaavoituksesta. Melojien näkökanta on syytä tuoda tässä yhteydessä esiin. Alue on ollut viime vuosina rappiotilassa", Kangas perustelee.