Koko valtakunnan halkaiseva Iijoki tuottaa nyt sähkön ja matkailurahojen lisäksi huippumelojia. Lauantaina vihittiin Taivalkosken keskustan läpi virtaavan Iijoen Taivalkoskeen rakennettu koskimelontakeskus. Se on ainoa koko Pohjois-Euroopassa.
Suomen kanoottiliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Sinkkonen muistuttikin, että nyt Suomessa olisi rata, jonka puuttumisen takia kesäolympialaisten haku tyssäsi. Uusiakin ratoja on suunnitelmissa, esimerkiksi Oulun Merikoski on melojien kiikarissa.
"Sisähalli olisi sen sijaan utopistinen ajatus, vaikka ruotsalaisilla on ollut sellaisiakin suunnitelmia Ylitorniolla", Sinkkonen sanoi.
Lauantai oli suuri päivä taivalkoskelaisten lisäksi myös 70 vuotta täyttävälle Suomen kanoottiliitolle. Siihen kuuluu noin 10 000 melojaa, mutta aikaisemmin suomalaiset ovat pärjänneet vain ratamelonnassa. Siinä Mikko Kolehmainen voitti olympiakultaa kymmenen vuotta sitten.
Koskipujottelu on toinen melonnan olympialaji, mutta suomalaisille vielä vieraampi.
Maailmancup tähtäimessä
Uusi melontakeskus on jopa MM-kelpoinen. Kanoottiliitto ilmoittaa syksyllä kansainväliselle lajiliitolle halukkuutensa järjestää maailmancupin osakilpailun Taivalkoskella. Se toisi koskeen 200 kilpailijaa 20 maasta.
"Olisi realistista ajatella, että saamme kisat aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua", Sinkkonen kertoi. Koskimelonnan suurkisoista maailmancup on helpoin saada. Myöhemmin voi sitten tavoitella EM- tai jopa MM-kisoja.
Taivalkosken koskimelontakeskus maksoi 780 000 euroa. Keskuksen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, TE-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Taivalkosken kunta.
Rakentamisen laskettiin tuoneen kahdeksan henkilötyövuotta ja yhdestä kolmeen pysyvää työpaikkaa. Keskuksessa järjestetyt leirit ovat myös tuoneet tuloja paikallisiin yrityksiin. Jatkossa ulkopaikkakuntalaisten virta voi vain lisääntyä, jos kilpailujen, harjoitusten ja leirien lisäksi keskuksessa alkaa koskioppaiden ja -ohjaajien koulutus.
Ympäristökeskuksen ympäristönhoitopäällikön Timo Yrjänän mukaan hankkeella haluttiin parantaa myös aikoinaan uittoa varten peratun kosken maisemointia. Samalla koskeen saatiin väylä kaloille ja veneille. Yrjänä kertoi, että Iijoen ympäristönhoito-ohjelma parantaa vielä luontomatkailukohteita Kierikissä, Iijokisuussa, Syötteellä ja Kuusamossa.
Tukilta ja veneestä kajakkiin
Paikalliset ovat uhmanneet Taivalkosken kuohuja aina. "Koskea on laskettu tukin päällä ja veneillä. Kuka laski onnistuneesti, sai sankarinviitan päälleen.Tänään koskessa leivotaan taas uusia sankareita", Taivalkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Tyni iloitsi.
Vaikka vihkiäisjuhlissa laulettu Kaksi vanhaa tukkijätkää uskottelikin, että "nyt ei ne nuoret kestä lautallakaan", myöhemmin laskettu kanoottipujottelun SM-kilpailu kertoi jotain aivan muuta.
Uusi koskimelontakeskus on saanut Taivalkosken harrastemelonnan suosion selvään kasvuun, mikä on keskuksesta vastaavan liikunnanohjaajan Petri Voutilaisen ansiota. "Pikkuhiljaa tulee nuorempia varmasti kilpailupuolellekin. Uskoisin, että ensi kesänä on taas pari uutta", Voutilainen kertoi.
Tuoreeseen seuraan Taivalkosken Melojiin kuuluu jo noin 50 jäsentä. Aloittelijoita on innostettu mukaan alkeiskursseilla ja leireillä. Kuitenkin uuden koskimelontakeskuksen hyöty on valtakunnallinen. Paikalla käydään ulkomailtakin.
"Taivalkoski on Skandinavian paras paikka. Tänne kun tulee melomaan, niin kaikki toimii. Voi vain vihellellä ja mennä", hehkutti ruotsalaisen Kuiva-Gränspaddlingin valmentaja Juha Ylipuranen. Vaikka Ruotsi on koskimelonnassa paremmin menestynyt kuin Suomi, vastaavanlaista keskusta ei vielä löydy koko maasta.
"Ilman ratoja ei tule kerta kaikkiaan mitään", Ylipuranen sanoi.
