Melkein 40 vuotta samalla lin­jal­la

Keskipäivällä linja-autoon astuu vain kourallinen ihmisiä. "No niin, lähdetäänpäs hyssyttelemään", bussikuski Toivo Markkanen sanoo. KATSO MYÖS KUVAGALLERIA!

Toivo Markkanen ajaa linjaansa vielä kaksi päivää ja jää sitten viettämään eläkepäiviä.
Toivo Markkanen ajaa linjaansa vielä kaksi päivää ja jää sitten viettämään eläkepäiviä.

Keskipäivällä linja-autoon astuu vain kourallinen ihmisiä. "No niin, lähdetäänpäs hyssyttelemään", bussikuski Toivo Markkanen sanoo. KATSO MYÖS KUVAGALLERIA!

Koskilinjojen bussi numero seitsemän aloittaa matkan Tuirasta kohti Kaakkuria. Tällä linjalla Oulu on muuttunut täysin 40 vuodessa, minkä tietää parhaiten Perhossa syntynyt Markkanen.

Hän on hyssytellyt samaa linjaa vuodesta 1967 lähtien. Ratin takaa Markkanen on nähnyt esimerkiksi, kuinka yliopisto on noussut Linnanmaalle. Ennen siellä ei ollut mitään.

"Haikein mielin jätän tämän linjan", Markkanen sanoo. Perjantaina hän lähtee Tuiran taukokopilta linjalleen viimeisen kerran. Mikään ei ole pysyvää, ei edes Markkanen. Hänen eläkeikänsä täyttyy jouluaattona.



Nuoret ovat kohteliaita


Pysäkeiltä nousee ihmisiä harvakseltaan. Mukaan ei satu ketään, joka olisi istunut kyydissä yhtä pitkään kuin Markkanen on istunut ratissa."On niitä asiakkaita, jotka pikkutyttönä kulkivat äidin käsipuolessa ja joilla nyt on omat lapset", mies muistelee.

Ennen asiakkaat täyttivät bussin edestä alkaen, mutta nykyään nuoret täyttävät peräpään ensiksi. "Minä annan nuorille hyvän arvosanan: he ovat hyvin kohteliaita."

Markkanen on ajanut linjaansa kymmeniätuhansia kertoja ja miljoonia kilometrejä. Uralle ei ole sattunut isompia kolareita, mutta Kaukovainion kohdalla mieleen muistuu jotain.

"Kerran poistin humalaisen kyydistä. Heti sen jälkeen autoin toisen humalaisen kyytiin, kun poika itki vieressä ja valitti isän nukahtaneen." Nyt tapaus naurattaa Markkasta, mutta silloin matkustajatkin ihmettelivät, miksi toinen heitettiin ja toinen otetaan.



Hiljaisia asiakkaita


Nyt asiakkaat istuvat hiljaa. Yksi mies nukkuu, ja nuoret naiset katsovat ilmeettöminä ulos ikkunasta.

Kukaan ei tule juttusille kuljettajan kanssa edes kyytiin noustessa.

Asiakkailla on kortti, johon matkat on maksettu etukäteen. Niin myös Hanna Sirénillä. "En ole tainnut sanoa hänelle huomenia enempää, mutta ystävälliseltä vaikuttaa", matkustaja Sirén kertoo.

Ennen asiakkaiden oli pakko sanoa jotain edes lippua ostaessaan. Silloin Markkanen myös kohtasi enemmän ihmisiä, kun päivät olivat pitkiä ja linjaa ajettiin kerran tunnissa.

Ajaminen on muutenkin helpottunut, kun kaupunkiajossa ei käytetä enää keppiautoja. Kaikissa on tätä nykyä automaattivaihteet.

Kuin huomaamatta pehmeäliikkeinen bussi alkaakin lähestyä taas Tuiraa. Toivo Markkasen linja seitsemän on taas heittänyt yhden lenkin. Takana on lähes 40 vuotta, edessä vain torstai ja perjantai.

"Ja minulle kun sanottiin, että ajan tätä reittiä toistaiseksi", Markkanen hymähtää.

[KATSO VIDEO]

KATSO KUVAGALLERIA!

Ilmoita asiavirheestä