Myrsky: Puita kaatui ih­mis­ten päälle Oulussa

JUURI NYT: Raju uk­kos­kuu­ro pyyh­käi­si Oulun yli – kes­kus­tas­sa kadut tul­vi­vat ja puut kat­kei­li­vat, katso kuvat

Mela kusi, mu­li­mo­ka­ta ajti*

Kansainvälinen kieli esperanto on saamassa haastajan, mikäli Udmurtiassa kehitetty suomalais-ugrilainen keinotekoinen kieli budinos pääsee kunnolla valloilleen.

Kansainvälinen kieli esperanto on saamassa haastajan, mikäli Udmurtiassa kehitetty suomalais-ugrilainen keinotekoinen kieli budinos pääsee kunnolla valloilleen.

Budinos on rakennettu suomalais-ugrilaisten kielten udmurtin, suomen, viron, unkarin, marin, mansin ja mordvan aineksista. Budinosia kutsutaan "uralilaisten esperantoksi" ja kielioppi julkaistaan pian kirjan muodossa.

Budinos-kielen synty liittyy Udmurtiassa vuosikymmenen vaikuttaneeseen taidesuuntaukseen etnofuturismiin, jota valtaosa nykyisistä udmurttitaiteijoista tunnustaa. Etnofuturismi pyrkii yhdistämään modernia maailmankulttuuria etniseen ja paikalliseen.

Globalisaation oloissa vähemmistökielet ovat usein ahtaalla isojen kielten pauhussa.

"Monesti väitetään, että tämä on luonnollinen prosessi, mutta kyse on henkisestä väkivallasta", kirjoittaa udmurtilainen historian professori Vladimir Vladykin tulevan julkaisun esipuheessa.

Budinosin avulla pienet suomalais-ugrilaiset kansat voivat jämäköittää identiteettiään.



Ikivanha mallinnos


Nimi budinos juontuu muinaiskreikkalaisen Herodotoksen historiasta, jonka mukaan Don-joen takana asuivat kreikansukuiset helonit ja paimentolaisheimo budinit.

"Budinit olivat udmurttien esi-isiä", tulkitsee taloustieteen professori Juri Perevoshtshikov, joka on budinos-kielen idean isä.

"Budinosissa on itseasiassa kyse ikivanhan kantauralilaisen kielen rekontruktiosta", Perevoshtshikov sanoo.

Udmurttikirjallisuuden julkaisuja kustantanut Perevoshtshikov tunnustaa mielikuvituksen osuuden teoriossaan. Hän on esittänyt fantastisia tulkintoja udmurttien alkuperästä ja tehnyt rinnastuksia udmurtin ja muinaiskreikan välillä.

Tulee mieleen miten suomalaiset tutkijat koettivat kansallisen heräämisen aikana todistaa suomen sukulaisuutta hepreaan tai latinaan.



Taiteellinen kokeilu


Budinos-kielen kehittäjät, kirjallisuudentutkija Aleksei Arzamazov ja Vordskem kyl -lehden varapäätoimittaja Pavel Bazhenov sanovat tietävänsä, että keinotekoisen kielen luomisessa on omat ongelmansa.

He tuntevat esperanton ja volapykin kohtalon. Budinosin voi kuitenkin nähdä paitsi uuden kielen rakennuksena myös performanssina ja taiteellisena kokeiluna.

Arzamazov muodosti ensin 2 000 sanan perussanaston, jonka sanat olivat äänteellisesti ja merkitykseltään kaikilla kielillä lähes samat. Kielten pohjalta luotiin yhteinen kielioppi. Julkaisussa on budinosin sanaston käännös udmurtiksi, suomeksi ja unkariksi. Esimerkkilauseita löytyy myös venäjäksi ja englanniksi.

Arzamazov on syksyllä 2005 perustetun Udmurtian Pen-klubin varapuheenjohtaja. Penin kautta on lähivuosina kanavoitunut terävin udmurttikulttuuri. Pen on muun muassa kritisoinut kiihtyvää venäläistämispolitiikkaa ja joutunut siksi valtamedian loanheiton kohteeksi. Verottaja on ahdistellut peniläisten Invozho-lehteä.



Sanoja eri kielistä


Budinosin sanalistat on kääntänyt suomeksi ja englanniksi Marinmaan valtionyliopiston fennougristiikan tutkija Esa-Jussi Salminen.

"Budinosissa on melko tasapuolisesti sanoja eri kielistä, vaikka udmurtin ja unkarin osuus ehkä korostuu", Salminen pohtii.

Salmisen mukaan budinosin rakennusperusteena näyttää usein olevan aineksina käytettyjen sanojen vanhuus. On myös suosittu kuvailevia sanoja. Ja synonyymeja piisaa.

Budinosin vastaanotosta on Salmisen mukaan turhan aikaista puhua. Kun mukana on nimekkäitä kulttuuri-ihmisiä, budinosia saadaan ehkä mainostettua laajastikin Udmurtiassa ja lähiseuduilla.

"Lännessä innokkuus on yllättänyt, olen saanut useita yhteydenottoja."



Runojakin tehty


Budinosin taitajia löytyy toistaiseksi lähinnä udmurttiälykköjen piiristä. Arzamazov on kirjoittanut peräti runoja budinosiksi. Muitakin kokeilijoita varmasti tulee. On pohdiskeltu taidefestivaalin järjestämistä, jossa käytettäisiin vain budinosia.

Siispä opiskelemaan. Olisihan tymäkkää, jos voisimme keskustella kielisukulaisten kanssa yhteisellä, omapohjaiselle kielellä.

Udmurtialaisten intellektuellien luoma 240-sivuinen budinosin kielioppi ja sanasto on julkaistu internetissä: www.shaer.ru.
* Järki loistaa,
mennyt auttaa