Muuri uhkaa nyt Yhdysvaltain ja Meksikon välisiä suhteita, jotka ovat edelleen arat huolimatta siitä, että molemmat maat ovat mukana Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksessa (Alena).
Washingtonissa edustajainhuone hyväksyi 16. joulukuuta 2005 rajojen suojelua, terrorismin vastaista taistelua ja laitonta siirtolaisuutta koskevan lain, jonka on määrä tulla senaatin käsittelyyn vielä tässä kuussa.
Toteutuessaan tämä republikaanien aloitteesta syntynyt lakiesitys merkitsisi muun muassa 1 130 kilometrin mittaisen muurin rakentamista, jotta maiden välinen raja saataisiin "tiiviimmäksi".
Tammikuun 9. päivänä pidetyssä alueellisessa huippukokouksessa Meksiko sai kaikki Keski-Amerikan valtiot tuekseen vastustamaan tätä hanketta, joka kohdistuu juuri näistä maista tulevaan siirtolaisuuteen. Yhdysvaltoihin perustaessa aseistettuja vapaaehtoismiliisejä vartioimaan rajaa ja yhä useampien maahan pyrkivien siirtolaisten nääntyessä Arizonan erämaahan tämä suunnitelma herätti suuttumusta.
"Ei ole mitään muuria", vakuutti juuri nimitetty Latinalaisen Amerikan asioista vastaava apulaisulkoministeri Thomas Shannon käydessään Pariisissa 2. helmikuuta.
Viime lokakuussa tehtävään nimitetty Shannon on uradiplomaatti, jonka edeltäjää, Miamin kuubalaislobbya lähellä olevaa Roger Noriegaa on pidetty syypäänä Washingtonin ja Latinalaisen Amerikan suhteissa Bushin presidenttikauden aikana ilmenneeseen viileyteen. Rio Granden eteläpuolella syntyneen kohun säikäyttämät amerikkalaiset puhuvat mieluummin "huipputeknologiaa hyödyntävästä rajavalvontajärjestelmästä".
Shannonin lausunto ei kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan Meksikon ulkosuhteista vastaavaa ministeriä Luis Ernesto Derbeziä, joka hänkin oli käymässä Pariisissa. "Vaikka kuvassa on mukana myös järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa, muuttoliike liittyy ennen kaikkea työmarkkinoihin eikä sitä voi käsitellä pelkästään turvallisuusongelmana.
Kun Shannon vakuuttaa, että kysymys ei ole muurin rakentamisesta, hän ehkä heijastelee Bushin hallinnon näkemystä, mutta Yhdysvaltain kongressissa parhaillaan käsiteltävässä laissa puhutaan kyllä muurista, vaikka Valkoinen talo ei olekaan vielä näyttänyt sille vihreää valoa", Derbez sanoo.
Joka vuosi miljoona meksikolaista ja 350 000 keskiamerikkalaista yrittää päästä laittomasti Yhdysvaltoihin.
Laillisesti rajan ylittää päivittäin jopa 1,2 miljoonaa ihmistä.
"Meksiko ja Yhdysvallat ovat yhteisesti vastuussa rajasta. Mitään päätöstä ei voi tehdä yksipuolisesti. Ratkaisu voidaan saada aikaan ainoastaan maiden välisellä yhteistyöllä", Derbez korostaa."
Vaikka Valkoinen talo ei haluakaan puhua mistään armahduksesta, on pakko löytää keino miljoonien Yhdysvalloissa laittomasti oleskelevien siirtolaisten aseman virallistamiseksi."
Huomattava osa näistä laittomista siirtolaisista on meksikolaisia.
Derbezin mielestä presidentti Bushin ehdottamasta tilapäisestä työluvasta saattaa olla apua uusille tulokkaille, mutta itse kysymystä se ei ratkaise.
New Yorkiin ja Washingtoniin syyskuussa 2001 tehdyt terrori-iskut ovat viivästyttäneet laittomia siirtolaisia koskevan kysymyksen ratkaisemista, joka oli etusijalla oikeistolaisen Vicente Foxin presidenttikauden alkuaikojen diplomatiassa.
Vaikka Meksiko vastustikin Irakin sotaa, Venezuelan presidentti Hugo Chavez syytti Foxia "Yhdysvaltain sylikoiraksi" Mar del Platassa Argentiinassa marraskuussa 2005 pidetyssä Amerikan valtioiden huippukokouksessa.
"Lähettiläät kutsuttiin tosin kotiin, mutta suhteemme Venezuelaan eivät kärsineet tapauksesta", Meksikon ulkosuhteiden ministeri Luis Ernesto Derbez vakuuttaa. "Demokratia nostaa valtaan ihmisiä, joilla on epäilemättä toisenlainen käsitys diplomatiasta. Mutta katsokaapa vaikka kiistoja, joita Euroopassa on syntynyt taloudellisten ja poliittisten erimielisyyksien takia. Kaikki tämä on hyvin normaalia eikä sitä pidä kohtuuttomasti dramatisoida."