Juttu on julkaistu Kalevassa alunperin lauantaina 10.1.2014.
Kuluvalla viikolla lähes jokaisesta suomalaisesta on tullut Charlie Hebdo, vaikka tavallisesti sananvapauskysymykset eivät meillä nouse tällä tavoin pintaan. Edellinen vastaava mielipiteiden kuohu koski viime vuosikymmenellä tanskalaisten Muhammed-pilakuvia.
Suomalaisen sananvapaustajun herättämiseksi tarvitaan jokin ulkoinen ärsyke, kuten toisen uskonnon profeetta tai Vladimir Putin.
Ukrainan kriisi on tuonut keskusteluun muun muassa isänmaallisuuden ja maanpuolustuksen arvoja, jotka ovat perinteisesti olleet meille tärkeitä.
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori emeritus Klaus Helkama käsittelee arvomaailmaamme juuri ilmestyneessä kirjassaan Suomalaisten arvot – Mikä meille on oikeasti tärkeää? (SKS).
”Vapaus ei ole sillä lailla osa suomalaisten kansallista omakuvaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, vaikka kyseessä onkin meille tärkeä arvo. Urho Kekkonen opetti olemaan elämöimättä. Tietyistä arvoista keskustellaan vain silloin, kun ne ovat uhattuina.
Sananvapaus on Suomessa arvo, jota pidetään annettuna”, Helkama sanoo.
”Ukrainan tilanne tietysti aktivoi kaikenlaista, koska olemme Venäjän naapurissa. Yleismaallisestikin arvoista puhutaan eniten silloin, kuin ne jollakin tavoin aktivoituvat käytännössä.”
Suomalainen tuntee arvonsa
Keskeisimpiin arvotutkijoihimme lukeutuva Helkama suhteuttaa kirjassa arkielämän havaintoja ja tapahtumia viimeisten 40 vuoden aikana suomalaisten arvoista tehtyihin tutkimuksiin.
”Keräsimme ensimmäisen arvoaineiston Pyhtäältä vuonna 1975 ja viimeisen kerran 2007. Pyhtää sijaitsee Kymenlaaksossa. Se on edustava suomalainen kunta, jossa on suunnilleen samanlainen elinkeinorakenne kuin Suomessa yleensä. Pyhtääläiset ovat myös äänestäneet kuten muut suomalaiset.”
”Liioittelematta voi sanoa, että Suomi on maa, jossa kansalaisten arvot tunnetaan parhaiten maailmassa. Työtoverini Martti Puohiniemi on niitä koonnut.”
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologit ovat myös laajentaneet kysymyksenasettelua kansainväliseen suuntaan, millaisen yleismaailmallisen järjestelmän ihmisten ydinarvot muodostavat. Tutkimustulosten perusteella on ollut mahdollista vertailla vaikka sitä, miten suomalainen kunnia poikkeaa venäläisestä kunniasta.
”Suomalaisten arvot ovat ylipäänsä hyvin samanlaisia kuin länsieurooppalaisten arvot. Kontrasti äärimuslimeihin ja vastaaviin on suuri. Länsi-Euroopassa Pohjoismaat vielä muodostavat yhtenäisen arvoalueen, jossa protestanttisen etiikan perusarvoja, työtä ja rehellisyyttä, pidetään tärkeämpinä kuin muualla.”
Yksi arvotutkimuksen perustasoista lähtee käytännöistä; kuinka hyvin tilastojen valossa suomalaiset noudattavat itselleen tärkeitä arvoja paitsi sanoissa myös teoissa, ja miten arvot ovat aikojen mukana muuttuneet.
Rehellisyys aina ykkönen
Helkaman mukaan suomalaiset arvostavat luontoa ja sivistystä. Vai arvostavatko?
Helkama selvittelee kirjassaan myös kysymystä, miksi tasa-arvon kannatus on nousussa Suomessa mutta ei muissa pohjoismaissa. Onko vapaus oikeiston hyve ja tasa-arvo vasemmiston? Kuinka uskonto ja talous vaikuttavat arvomaailmaamme?
Rehellisyyttä suomalaiset näyttävät joka tapauksessa arvostavan enemmän kuin monet muut kansallisuudet.
”Yksilöllisiä eroja vertailtaessa rehellisyys tulee aina ykköseksi. Joka maassa tilanne on suurin piirtein samanlainen, mutta suomalaisille rehellisyys on vielä vähän tärkeämpi kuin muille. Se on myös osa kansallista omakuvaamme”, Klaus Helkama kertoo.
”Pohjoismaiden lisäksi vain Hollannissa enemmistö kansalaisista sanoo, että toisiin ihmisiin voi luottaa. Meillä ihmiset saavat vielä kaupassa punnita ostamansa elintarvikkeet itse.”
Luontoarvot ovat tärkeitä kansallisessa omakuvassamme, mutta ne sijoittuvat kuitenkin arvoasteikon keskivälille.
”Heti rehellisyyden jälkeen tulevat vastuuntunto ja maailmanrauha, joka lienee jälleen nousussa Ukrainan tapahtu-
mien jälkeen.”