Turvallisuusympäristö on lähialueellamme muuttunut. Venäjä on avannut rajojen läheisyyteen uusia varuskuntia ja tuonut alueelle uusia asejärjestelmiä. Nato-maat ovat puolestaan sijoittaneet Baltian alueelle pysyviä joukkoja ja sotilasjärjestelmiä tilannetta tasapainottaakseen. Niin ikään sotilaskoneiden, sota-alusten ja sotaharjoitusten määrä on Itämeren alueella lisääntynyt merkittävästi muutaman vuoden takaiseen aikaan verrattuna.
Elämme verkottuneessa maailmassa. Tietojärjestelmistä sekä -verkoista, kyberistä, on muodostunut uusi sodankäynnin toimintaympäristö perinteisten taistelukenttien rinnalle. Samalla tietoverkoista ja siellä olevasta tiedosta, informaatiosta, on tullut keinoja vaikuttaa vastustajaan tavanomaisia sotilaallisia keinoja laajemmin ja yllättävämmin. Esimerkiksi tietoverkkohyökkäyksellä voidaan lamaannuttaa yhdenaikaisesti monia yhteiskunnan kriittisiä toimintoja hyvin nopeasti.
Tavanomaisia jauusia sodankäynnin keinoja voidaan käyttää yhdessä monin tavoin. Tällaisissa tilanteissa tehokkaisiin vastatoimiin voidaan tarvita monen viranomaisen ja toimijan yhteistyötä. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, jossa viranomaisten varautuminen ja yhteistoiminta on selkeästi säädelty ja toimintaa harjoitellaan säännöllisesti, luo vankan pohjan vastata myös tällaisiin uhkiin.
Suomea vastaan ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa toimintaympäristön muutoksesta huolimatta. Monimuotoisemmat nopeammin ja yllättävämmin ilmaantuvat sekä seurauksiltaan vakavammat uhat ovat kuitenkin luoneet Puolustusvoimille tarpeen kehittää toimintavalmiutta ja säädellä sitä joustavasti, tarpeiden edellyttämällä tavalla.
Meidän tulee kehittää tilannekuvaamme eli kykyämme havaita ja luoda ymmärrys uhkista nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Puolustusvoimille on hyvin tärkeää parantaa tiedonhankintaa tehtäviimme liittyvistä kansainvälisistä uhista. Tilannekuvan kehittämisen edellytyksenä on luja lainsäädännöllinen perusta.
Valtionhallinnossa ollaan parhaillaan valmistelemassa laajaa tiedustelulakien kokonaisuutta, josta puolustusvoimia koskee erityisesti sotilastiedustelulaki. Lain avulla mahdollistettaisiin entistä paremmin tiedonhankinta ulkomailta. Tämä koskisi myös kriisinhallintaoperaatioihin liittyvää tietoa.
Lain avulla kykenemme entistä paremmin varmistamaan, että valtion ja puolustusvoimien johdolla on paras mahdollinen tietopohja sotilaallisiin uhkiin liittyvässä päätöksenteossa. Laki parantaa myös ulkomailla palvelevien suomalaisten turvallisuutta.
Yllättävästi, ilman pitkää valmisteluaikaa toteutettavat sotilasoperaatiot edellyttävät meiltä paremman tilannekuvan ohella kykyä aloittaa tarvittavat vastatoimet nykyistä nopeammin. Ilma- ja merivoimat ovat perinteisesti valvoneet ja turvanneet jokahetkisen alueellisen koskemattomuutemme.
Nykyisessä tilanteessa kehitämme edelleen ilma- ja merivoimien valmiutta, mutta luomme samalla myös maavoimille tarvittavat valmiudet aloittaa vasta- ja torjuntatoimet.
Valmiuden kehittäminen vaatii niin palkatun henkilöstön kuin asevelvollistenkin osallistumista valmiustehtäviin. Heinäkuussa voimaantulleet muutokset asevelvollisuuslaissa mahdollistavat reserviläisten käytön sotilaallisen valmiuden joustavassa kohottamisessa entistä paremmin. Reserviläisiä voidaan Tasavallan presidentin päätöksellä määrätä kertausharjoituksiin ilman kolmen kuukauden ennakkoilmoitusaikaa turvallisuusympäristössämme ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä.
Laissa on myös kertausharjoitusvuorokausien enimmäismääriä korotettu. Lisäksi reserviläisellä on omalla suostumuksellaan mahdollisuus osallistua ylimääräisiin kertausharjoituksiin enintään 20 päivän verran vuodessa.
Myös riittävän koulutuksen saaneet varusmiehet voivat osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyviin valmiustehtäviin palkatun henkilöstön ja reserviläisten rinnalla.
Joukoillammeja suorituskyvyillämme voidaan tukea myös muita viranomaisia, kuten Rajavartiolaitosta tai poliisia. Voimme antaa esimerkiksi sotilaallisia voimakeinoja sisältävää virka-apua poliisille terrorismirikoksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi.
Valmiuden kehittämistoimemme takaavat, että kykenemme jatkossakin vastaamaan Suomeen kohdistettuun sotilaalliseen uhkaan kulloisenkin turvallisuusympäristön ja sodankäynnin muutosten edellyttämällä tavalla. Toimien tarkoituksena on ensisijaisesti estää uhkien muuttuminen sotilaallisiksi konflikteiksi. Tilanteen niin edellyttäessä meillä on myös kyky torjua aseelliset hyökkäykset maatamme kohtaan. Kehittämistoimien täytäntöönpano edellyttää kuitenkin myös Puolustusvoimien ulkopuolista päätöksentekoa.
Jarmo Lindberg on puolustusvoimain komentaja.