Me­hi­läis­pe­sät net­ti­seu­ran­taan

Mehiläistarhaaja voi nyt tarkistaa pesällä piipahtamatta, miten hunajasato karttuu tai kuinka talvehtiva mehiläisyhdyskunta voi. Tarkoituksena on luoda maahan vähintään 20 internetiin liitetyn pesän verkosto, joista kerätty tieto palvelisi kaikkia hunajan tuottajia. Vastaavaa järjestelmää ei ole käytössä missään muualla.

Seppo Haapamäki on kerännyt omilta vaakapesiltään tietoja jo kuuden vuoden ajan.
Seppo Haapamäki on kerännyt omilta vaakapesiltään tietoja jo kuuden vuoden ajan.
Kuva: Petri Hakkarainen

Mehiläistarhaaja voi nyt tarkistaa pesällä piipahtamatta, miten hunajasato karttuu tai kuinka talvehtiva mehiläisyhdyskunta voi.

Tarkoituksena on luoda maahan vähintään 20 internetiin liitetyn pesän verkosto, joista kerätty tieto palvelisi kaikkia hunajan tuottajia. Vastaavaa järjestelmää ei ole käytössä missään muualla.

Pohjois-Suomessa hankkeen kehitystyöstä vastaavat Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja oululainen PCB Service Finland. Pesää valvova järjestelmä otettiin käyttöön tiistaina Utajärvellä.

Keuruulainen sadan pesän mehiläistarhaaja Seppo Haapamäki on kerännyt omilta vaakapesiltään tietoja jo kuuden vuoden ajan.

"Mehiläistarhauksen menetelmät ovat tähän saakka perustuneet pitkälti perimätietoon ja uskomuksiin. Kokemus on syntynyt vasta useiden vuosien jälkeen, joten kynnys menestykselliseen ammatin harjoittamiseen on ollut melko korkea", Haapamäki sanoo.

Haapamäen mukaan 20 mittalaitteilla varustettua pesää on minimimäärä, jotta tieto hyödyntäisi koko maan mehiläistarhaajia. Tiedon käytettävyys paranee, mitä enemmän vaakapesiä on. Järjestelmälle katsellaan myös vientimahdollisuuksia.

Laitteistolla mitataan mehiläisyhdyskunnan elinolosuhteita. Pesän alle asetettu vaaka kertoo painon muutokset viiden gramman eli 50 mehiläisen tarkkuudella. Painon mittaus kertoo muun muassa, milloin sato on syytä korjata ja riittääkö mehiläisten talviruoaksi annettu sokeri.

Järjestelmä on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Internetin ja vaikka kännykän kautta vaakapesistä kerättävä tieto voidaan antaa mehiläishoitajien lisäksi myös alan kouluttajien ja tuotekehittelijöiden käyttöön.

Pesän mittauslaitteet tarvitsevat toimiakseen sähköä, joka voidaan tuottaa vaikka pienellä aurinkokennolla. Pesä on suojattava säältä, jotta vesi- ja lumisade eivät sotkisi mittaustietoja.

Utajärveläinen hunajantuottaja ja mehiläistarhauksen opettaja Pentti Korhonen odottaa uudelta teknologialta paljon.

"Meillä on Pohjois-Suomessa puhdasta luontoa ja mahdollisuudet tuottaa erikoisherkkuja kuten hillahunajaa. Sen arvoa ei ulkomaiden halpatuonti uhkaa. Uuden tekniikan myötä mehiläistarhaus voi tulla harrasteeksi ja sivuelinkeinoksi yhä useammalle", Korhonen toteaa.

ICT-teknologia mehiläistarhauksen tukena -projekti oli osa Farmtech-hanketta, jossa kehitetään ja testataan maaseutuyrittäjiä helpottavia ja tuottavuutta parantavia teknologiaratkaisuja.

Ilmoita asiavirheestä