Terveysyritys Mehiläinen pääsee merkillisen mutkan kautta hankkimaan Oulusta terveyskeskusasiakkaita jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Aggressiivisessa markkinaosuuksien haussa on riskinsä.
Huhtikuun 1. päivän lehdessä se olisi kehno aprillijuttu mutta marraskuun 2017 uutisena totista totta: 5 500 asukkaan Siikalatvan kunta avaa terveysaseman yli 200 000 asukkaan Ouluun.
Kyse ei ole siitä, että Siikalatvan kunnanisät ja -äidit olisivat huomanneet Oulun perusterveydenhuollon nilkutuksen ja rientäisivät jalomielisesti apuun.
Eikä siitäkään, että siikalatvalaiset viettäisivät päätoimisesti aikaansa Oulussa ja tarvitsisivat siksi tänne myös terveysaseman. Muutenhan Ouluun voisi siirtää kunnan muitakin palveluja.
Ei, kyse on siitä, että Siikalatvan perusterveyspalvelut tuottava Mehiläinen Oy haluaa päästä keittiön kautta osille Oulun asukkailleen kustantamista terveyspalveluista jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Mitään lainvastaista operaatiossa ei ole. Syyt erikoiseen manööveriin ovat kuitenkin selvät: kun perusterveydenhuollon palvelun tarjoajana on kunta kuten nyt virallisesti Siikalatva, palvelu on kaikille kansalaisille avoin.
Mehiläisen Siikalatvan kunnan avulla rakentaman kuvion takana on terveydenhuoltolain vuonna 2014 voimaan tullut säännös. Sen mukaan potilas voi valita kiireettömässäkin hoidossa itselleen sopivan terveysaseman julkisten terveysasemien joukosta.
Siikalatvan vastuulla oleva terveysasema on julkinen, vaikka sen hoito onkin ulkoistettu. Hyvästä syystä voi kuitenkin puhua lakiin jääneen aukon häikäilemättömästä hyödyntämisestä.
Sille, että juuri Mehiläinen on huomannut tämän porsaanreiän, voi pohtia syitä. Huomiota kiinnittää vaikkapa se, että Mehiläisen hoidossa olevista ulkoistetuista terveysasemista vastaa johtaja Lasse Männistö, joka istui vuosina 2011–2015 kokoomuksen edustajana eduskunnassa ja oli tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
Jos on ollut epäselvää, miksi yksityiset terveysfirmat ovat palkanneet erilaisiin johtajanvirkoihin väkeä eduskunnasta, ministereiden avustajapiiristä ja kunnallispolitiikan vaikutusvaltaisilta paikoilta, syyt kirkastuvat viimeistään nyt.
Mehiläisen operointi Siikalatvan kuntaa hyödyntäen ei perustu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-päätöksiin vaan aiempiin. Nyt tietoon tullut tapaus on kuitenkin jatkoa niille uutisille, jotka iskevät halkeamia hallituksen tavoitteisiin luoda Suomeen valinnanvapauteen perustuva mutta yhtenäisesti toimiva järjestelmä vuoden 2020 alusta.
Siikalatva on tehnyt Mehiläisen kanssa kymmenen vuoden sopimuksen, jonka hinta on noin 200 miljoonaa euroa. Toivottavasti kunnan rahkeet kestävät.
Vielä isompi lohkeama on syntymässä Meri-Lapissa, jossa monet keskustankin edustajat ovat viitanneet kintaalla hallituksen vetoomuksille.
Samalla voi kysyä, onko arveluttavin keinoin tapahtuva markkinaosuuksien haku viisasta yrityksellekään. Se, samoin kuin aggressiivinen verosuunnittelu, lyö yrityksen kuvaan pitkäaikaisen mainehaitan, joka voi potkaista takaisin tulevissa poliittisissa ratkaisuissa.