Yksi mehiläinen käy yhdellä keruumatkallaan jopa 200 kukassa. Päivässä keruumatkoja kertyy 5-10. Yhteen kasvilajiin keskittyvä mehiläisyhdyskunta pölyttää suotuisalla säällä päivässä noin kaksi miljoonaa kukkaa, mikä kattaa hehtaarin kokoisen hedelmätarhan kukkamäärän.
Mehiläishoitajat sekä hedelmä- ja marjanhoitajat ovat oivaltaneet mehiläisten ahkeruuden pölyttäjinä ja siirtäneet mehiläispesiä pölytettävien kasvien lähelle, jolloin mehiläiset varmistavat esimerkiksi marjapensaiden pölytyksen.
Kun mehiläiset sijoitetaan lähelle kasveja saadaan ne myös suosimaan vain tiettyä lajia, jolloin voidaan tuottaa arvokkaampaa lajihunajaa sekakukkahunajan sijaan.
Mehiläiset eivät vaadi hoitajaltaan päivittäistä tai viikottaista seurantaa. Koska ne eivät sido hoitajaansa paljon, myös kaukotarhaus on mahdollista, eli ne voidaan sijoittaa kauaskin hoitajastaan.
Oululainen mehiläishoitaja Aino Sukanen hyödyntää tällaista kaukotarhausta. Hänellä on kaikkiaan 30 pesää, joissa surraa pitkälti toista miljoonaa krainilaista mehiläistä.
Osa Sukasen mehiläisistä on sijoitettu viinimarjatilalle. Osa taas huolehtii hänen viljelemien mesimarjojen pölyttämisestä. Siten hän aikanaan mehiläisiin tutustuikin.
Mesimarjojensa pölytyksen onnistumiseksi hän ensin lainasi pesiä mehiläistarhureilta, kunnes tuumasi, että miksei voisi itsekin. Hän kävi mehiläistarhauskoulutuksen ja hankki omat mehiläiset.
Sukanen on hoitanut mehiläisiä yhdeksän vuotta. Nyt painotukset ovat kääntyneet päälaelleen. Mesimarjat ovat ensisijaisesti mehiläisiä varten ja hunaja päätuote.
Yksi pesä tuottaa parhaimmillaan jopa 70 kiloa hunajaa kesässä. Keskiarvo on 40 kiloa. Sato korjataan heinä-elokuussa.
Pohjoisen hunajan kysyntä on Sukasen mukaan tarjontaa suurempaa. Oululaisessakin hunajassa on eksotiikkaa, joka vetää markkinoilla.
"Eri kasveista, joita mehiläiset käyttävät eri puolilla maata, tulee toisistaan poikkeavaa hunajaa", Sukanen selventää.
Sen lisäksi, että hän miehensä Seppo Järveläisen kanssa valmistaa purkitusta myöden hunajan itse, hän myös myy sen itse. Kesä kuluukin markkinoilla kiertäen ja vakioasiakkaiden tilaukset hoitaen.
Pohjoisessa tuotettujen hunajien kysyntä on hyvä, vahvistaa myös Suomen Mehiläishoitajain liiton koulutuspäällikkö Lauri Ruottinen.
"Kotimaisen hunajan tuotannon tila on nyt muutoinkin parempi muutaman haasteellisen vuoden jälkeen".