Joko on niin että suomalais-ugrilainen runous ylipäätään kiinnostaa, tai sitten Oulussa on herätty runon pariin, ainakin kapakkarunon. Pikisaaressa sijaitsevan Sokeri-Jussin kevätavaus vepsän, livvin, inkerin ja suomenkielisen runon parissa kahmaisi kievarin tupaten täyteen. Tunnelma nousi heti ensimmäisen runorupeaman aikana omaan luokkaansa. Pian selviää myös, että runoilijavalikoima on sopivasti toisistaan poikkeava.
Taustalla kummittelee karu, jolla terminä on monta merkitystä, mutta yhteinen nimittäjä voisi Pikisaaren illassa olla metsä, että mennään metsään tai peitytään metsän hengen alle. Eli että ilmassa oli selvää sekavuutta, jännitystä ja että voidaan mennä selittämättömän tuolle puolen.
Vepsäläiseen perheeseen syntynyt Nikolai Abramov puhuttelee laulullisuudellaan. Runon lukeminen kuulostaa siltä, kuin hän laulaisi sanoja, joita kuulija ei ymmärrä, paitsi ehkä sanan sieltä toisen täältä. Abramovin kaksikielisyys kuuluu lyriikassa, joka soi venäläisen pehmeitä, ilmaan nousevia vokaaleja. Abramov soi myös kiehtovaa luonnonlyriikkaa. Hän on runoilija, jota kuuntelee vaikkei ymmärtäisi.
Enska Jakobsonin runous nousee Venäjän ja Suomen kieliperimästä, mutta illan anti oli jokaiselle selvä: hän lukee runoja Irjasta, Ainosta, sikermästä rypäleessä ryveskelevä satyyrin kokemuksia. Tyyliltään ja lyyriseltä otteeltaan Jakobson on illan hillitty akateeminen, joka osaa asiansa ja tietää, missä on, vailla esittämistä.
Karjalan Belomorskista, Valkeanmeren rannalta tuleva Santtu Karhu sanoo ensitöikseen yleisölleen, ettei ole kirjoittanut runokirjoja, mutta levyttänyt kyllä. Karhu aloittaa bassovoittoisen poetiikkansa, josta sanoo siirtyvänsä lyriikkaan. Santtu jakaa huumorin ja ironian sävyttämiä säkeitä, olivat ne sitten lauluja tai runoja. Hän näyttää tietävän, mitä kievarissa halutaan kuulla, ja itsestään hän jakaa hallitusti esiintymisrutiinin tuomalla varmuudella.
Oululaisen Radiopuhelimien laulujen sanoittaja ja laulaja Jyrki Mäki teki ensirunossaan yleisölleen selväksi, että Kari ei pidä runoista. En minäkään, kuului yleisöstä.
Kiertue jatkaa aina 19. toukokuuta asti poiketen joka päivä uudelle paikkakunnalle. Luulisi siinä jo runoilijan väsyvän. Ja matkassahan ei ole runoilevia naisia, ei ainakaan stagella.