Hallituksen johtavan EU- ja maahanmuuttokriittisen puolueen pinnan alla porisee.
Kalevassa äskettäin julkaistu mielipidekysely perussuomalaisten vaikuttajien näkemyksistä kertoo, että puolueen maahanmuuttokriittisen pääideologin Jussi Halla-ahon ja puheenjohtaja Timo Soinin kannatus on hyvin lähellä toisiaan. Halla-ahon vaikutusvalta Brysselistä käsin on vain vahvistunut.
Taustalla on tyytymättömyys hallitustyöskentelyyn ja Soinin liian pehmeänä pidetty linjaan. Samaan aikaan maahanmuuttokritiikistä voimansa ammentava oikeistosiipi on vankistunut. Ilman heitä perussuomalaiset eivät olisi koskaan saaneet kahta jytkyä.
Tilipäivän sijaan edessä on maksun aika. Viimeistään puoluekokouksessa ratkeaa, pysyykö puolue koossa ja kuka toimii ulosheittäjänä.
Ulkoministerin pestin takia Soini on paljon poissa. Siksi hän on jättänyt kommentoinnin vähemmälle.
Kun puolueen voimahahmo on taustalla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja muut ministerit pääsevät esille. Malli on vain osittain onnistunut, sillä usein viimeistä sanaa odotetaan Soinilta.
Perussuomalaiset ovat oikeistoaallon ja maahanmuuttokriittisyyden ilmapuntari. Vaikka perussuomalaisten kädenjälki näkyy hallituksen maahanmuuttopolitiikassa, se ei tunnu riittävän puolueen oikeistosiivelle.
Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt, vaikka ei ole vielä palautunut vanhoihin keskiarvoihin. Toissa vuoden pakolaisvirta yllätti koko Euroopan.
Kukapa olisi uskonut, että Syyrian kriisin takia miljoona pakolaista pyrkii vanhalle mantereelle aina pohjoisen pikkukyliin asti. Tulijoita EU:n alueelle olisi lisääkin, mutta heidät on padottu Turkkiin.
Suomeen tulleista myönteisen turvapaikkapäätöksen on saanut vajaat kolmannes. Heidät on kotiutettava, koulutettava, sopeutettava, otettava naapureiksi ja työtovereiksi. Joillekin voi olla tarpeen vaatia tasa-arvopassin läpäisy.
Ovatko ongelmat tämän jälkeen ohi? Voidaanko huokaista helpotuksesta? Onko edessä paluu entiseen, kunhan viimeinenkin kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on palautettu kotimaahansa vapaaehtoisesti tai pakolla?
Megatrendien valossa paluuta vanhaan ei ole. Samanlaisia ilmiöitä on tulossa lisää. Vaikka akuutti pakolaisvirta tyrehtyisi, on näköpiirissä muita tulijoita. Ilmastonmuutoksen aiheuttama aavikoituminen ja kuivuus pakottavat ihmisiä liikkeelle erityisesti Afrikasta paremman elämän perään.
Megatrendi ei piittaa siitä, mitä mieltä henkilökohtaisesti olet maahanmuutosta tai kulttuurien kohtaamisesta. Maahanmuuttoteemalla voi toki voittaa vielä muutamat vaalit. Muurit ja oikeistopopulismi Euroopassa voivat hidastaa, mutta eivät estää vääjäämätöntä ilmiötä.
Maapallo on pienentynyt ja kriisit heijastuvat laajalle. Poliittisten tekijöiden lisäksi pakolaisvirtojen kasvuun ajavat taloudelliset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Merkit ovat olleet näkyvissä vuosikymmeniä. Väestönkasvu, nälänhädät, kuivuus, kriisit ja elintilan kapeneminen. Luetteloa voi jatkaa loputtomiin.
Toissa vuoden pakolaistulva oli Suomessa vasta hyödyllinen harjoitus. Kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Vielä on aikaa valmistautua niin, että menettelyt ja toimintatavat ovat aaltojen kasvaessa kunnossa. Ilmiön myönteistä mahdollisuutta ei kannata hukata syyttelyyn ja ihmisten jakamiseen sen perusteella, mitä mieltä on muista ihmisistä.