Venäjän ulkopolitiikan linjaus jatkaa uuden presidentin aikana vanhan presidentin tiukkaa linjaa. Myös Dmitri Medvedevin puhetyyli tiukkenee.
Presidentti Dmitri Medvedev on isännöinyt Kremliä toukokuun alkupuolelta. Tuona aikana on käynyt ilmi linja ja tyyli, joilla hän aikoo toimia sisäpolitiikassa. Siinä hänen linjansa on kutakuinkin sama kuin pääministeriksi siirtyneen Vladimir Putininkin. Vain oppipojan esitystapa on pehmeämpi ja oikeusvaltion tavoittelun painotus suurempi kuin oppi-isällä.
Presidentin ulkopoliittiseen linjaan odoteltiin Venäjän ulkopuolella muutoksia. Viimeistään Medvedevin tällä viikolla hyväksymä ulkopolitiikan päivitetty strategia ja Venäjän diplomaattikunnalle pitämä puhe osoittivat, että muutostoiveet oli rakennettu hiekalle. Ulkopolitiikassakin ääni on Medvedevin, mutta linja Putinin. Sitä voi sanoa myös Venäjän perinteiseksi, kylmään geopolitiikkaan ja kansallisten etujen hyvinkin itselliseen puolustukseen perustuvaksi ulkopoliittiseksi linjaksi. Ideologiaa linjassa ei ole edes siteeksi.
Uusittu strategia heijastelee totta kai Venäjän kohentunutta itsetuntoa ja kansainvälistä asemaa. Medvedev puhui Putinin tapaan siitä, että Yhdysvaltain johtaman yksinapaisen maailman sijasta tarvitaan moninapainen maailmanjärjestys. Asetelma on muuttunut kylmän sodan ajoista siinä, ettei Venäjä, ehkäpä viisastuneena, ainakaan julkisesti pyri Yhdysvaltain rinnalle. Neuvostoliitto saavutti tämän aseman asemahdilla mitattuna - ja siihen se myös sortui.
Medvedevin puhe Venäjän diplomaateille oli hänen kovasanaisin esiintymisensä, epädiplomaattinenkin. Oudoimmin hän tökki Euroopan unionia, jolle "Kosovo on miltei sitä miksi Irak on osoittautunut Yhdysvalloille". Täytyy toivoa, että heitto oli tarkoitettu sisäiseen kulutukseen eikä viittaukseksi mahdolliseen sisällissotaan.
Viimeksi Venäjän linja näkyi edellisviikolla siinä, että se ja Kiina kaatoivat Zimbabwea vastaan kaavaillut talouspakotteet. Yhdysvaltain ja Britannian mukaan Medvedev olisi syönyt näin G8-kokouksessa antamansa sanan.
Yhdysvaltain ja Venäjän välejä kiristävässä ohjuskilpikiistassa Medvedev toisti uhkauksen, että Venäjä vastaisi samalla mitalla. Euroopan tavanomaisten aseiden sopimusta koskevassa kiistassa hän meni aiempaa pidemmälle väläyttämällä, että osallistumisensa jäädyttänyt Venäjä voisi jopa kaataa koko TAE-sopimuksen. Tällainen veto olisi jo todella kovaa peliä.
Medvedev tarjoili taas ajatusta, että Ety-sopimuksen tilalle pitäisi tehdä uusi sopimus Euroopan turvallisuudesta. Sopimuksen hieronta alkaisi laajalla huippukokouksella. Suurisuuntainen suunnitelma muistuttaa neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin jo unohdettuja puheita "uudesta eurooppalaisesta kodista" ja kertoo Venäjän tyytymättömyydestä nykyiseen Ety-järjestöön. Medvedev kaavaili suur-Euroopaksi kutsumansa viritelmän kulmakiveksi Venäjän ja EU:n strategista kumppanuutta. Menneestä maailmasta tuulahtavat puheet tuskin ottavat tulta aivan äkkiä.
Ulkopolitiikan linjapaperi ei lupaile hyvää Venäjän ja Baltian maiden suhteille. Putinin aikana, vuonna 2000 tehdyssä linjauksessa suhteille ennustettiin "hyviä näkymiä". Maininta on pudonnut pois, samaten tyhjäksi tynnyriksi osoittautunut Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoajatus.
Uutuutena asiakirjassa hallitukselle on annettu presidentin johtaman ulkopolitiikan linjan toteuttajan rooli. Tämä on selvä vinkki Putinin vahvoista asemista. Ratkaisu muistuttaa - niin, Suomen ulkopolitiikan johtamismallia. Suomi mainitaan nyt valikoiduista Länsi-Euroopan maista yhtenä rakentavana yhteistyökumppanina. On epäselvää, onko tämä harkittu statuksen muutos vai menneen lipsahduksen paikkaus.