Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on tuominnut harvinaisella tavalla neuvostojohtaja Josif Stalinin teot. Presidentti totesi videoblogissaan, ettei Stalinin vainoja ja joukkomurhia voida oikeuttaa mitenkään.
Kysymys Stalinin muistosta on Venäjällä yhä arka. Hänen toimeenpanemissaan vainoissa, joukkomurhissa ja maatalouden pakkokollektivisoinnissa kuoli miljoonia ihmisiä 1920-30-luvuilla. Toisaalta Stalin johti maansa voittoon toisessa maailmansodassa, minkä vuoksi jotkut pitävät häntä yhä suuressa arvossa.
Viime vuonna Stalin sijoittui kolmanneksi kilpailussa, jossa etsittiin kaikkien aikojen suurinta venäläistä.
"Vainoille ei ole oikeutusta. Olen vakuuttunut siitä, että kansallisten murhenäytelmien muisto on yhtä pyhä kuin voittojen", Medvedev sanoi.
"Vielä nykyäänkin kuulee puhuttavan, että nämä valtavat menetykset voitiin oikeuttaa jollain korkeammalla valtiollisella päämäärällä. Mutta mitään voittoa tai kunniaa ei saa tavoitella ihmishenkien menetyksen ja surun hinnalla. Millään ei ole korkeampaa arvoa kuin ihmiselämällä."
Venäjällä vietettiin poliittisten vainojen uhrien muistopäivää perjantaina. Sitä on vietetty vuodesta 1991, mutta joka kerta pienimuotoisesti.
Memorial-järjestö kaipaisi myös tekoja
Ihmisoikeusjärjestö Memorial kiitteli presidentin lausuntoa, mutta toivoi puheiden johtavan konkreettisiin tekoihin. Järjestön johtaja Arseni Roginski muistutti, että myös Medvedevin edeltäjä Vladimir Putin puuttui vainoihin kaksi vuotta sitten, mutta huomio jäi pelkäksi sympatianosoitukseksi.
Roginskin mielestä maahan pitäisi perustaa enemmän museoita kertomaan vainoista. Hän toivoi, että niistä tuotettaisiin myös lisää kirjoja sekä tutkimusta.
Medvedevin lausunnon erityisyyttä korostaa se, että kuluvana vuonna Venäjä on pyrkinyt pikemminkin pönkittämään Stalinin mainetta. Kreml on moneen otteeseen syyttänyt länsimaita yrityksistä vähätellä Venäjän osuutta liittoutuneiden voitossa natsi-Saksasta.
Toukokuussa Medvedev perusti jopa komitean suojelemaan venäläisiä historian "vääristely-yrityksiltä". Se herätti huolta historioitsijoissa, jotka pelkäävät Venäjän haluavan muokata kuvaa menneisyydestä sopivammaksi nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.