Pekka Tiilikaisen legendaarisista radioselostuksista on valovuosien matka nykyiseen urheilujournalismiin. Tiilikaisen aikaan riitti tarkka raportoiminen urheilutapahtumista. Media oli tuolloin tulkki.
Nykyajan tiilikaiset ja kynäniilot ovat suuren mediapelin pieniä osasia. Mediasta on tullut viime vuosina yhä voimakkaammin urheilun tekijä. Kaikki suuret urheilutapahtumat rakennetaan median ehdoilla. Television aikataulut väkirikkaissa maissa ratkaisevat, millainen on esimerkiksi olympialaisten aikataulu.
Huippu-urheilu on osa kansainvälistä viihdeteollisuutta. Media nostaa esiin ne urheilulajit, joiden se uskoo kiinnostavan eniten katsojia ja lukijoita.
Median muodonmuutos tulee esiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksen tutkimuksessa, jonka ovat tehneet professori Hannu Itkonen, yliassistentti Kalervo Ilmanen sekö tutkijat Pentti Matilainen ja Liina Jaskari.
Kyselytutkimukseen vastasi 252 Suomen Urheilutoimittajien liiton jäsentä. Liiton puheenjohtaja Esa Maaranen ja pääsihteeri Kari Hagfors ovat tukeneet tutkimuksen tekemistä.
Television lähetysajat sanelevat aikataulut
Kansainvälinen urheilu ryntää ruutujen välityksellä yhä voimakkaammin koteihin. Rahakas kuluttaja, joka pystyy hankkimaan muutaman maksukanavan, voi viihdyttää itseään ympäri vuorokauden huippu-urheilijoiden suorituksilla.
Monet lajeista ovat tosin suomalaisin silmin katsottuna perin eksoottisia. Beach volley eli rantalentopalloilu on yksi lajeista, joka käy hyvin esimerkistä.
Uudet, hyvin televisioon sopivat lajit jylläävät julkisuudessa. Monet perinteiset lajit joutuvat tyytymään nykyisin niihin murusiin, joita tv-pomojen pöydiltä tippuu.
Kaikki perinteiset lajit eivät ole tyytyneet osaansa. Televisioon sopiva sprinttihiihto on noussut voimakkaasti esiin. Myös hiihdon takaa-ajokisat ovat monen tv-katsojan suosikkikatsottavaa. Listaan voi lisätä Tour de Skin. Maastohiihto on onnistunut pitämään puolensa.
Hurskastelevia urheilutoimittajia
Tutkijaryhmä esitti toimittajille neljä kysymystä urheilusta ja maapallon ilmaston lämpenemisestä. Peräti 84 prosenttia toimittajista uskoi, että ilmastonmuutos on totta. Yli puolet vastaajista oli valmis jo nyt rajoittamaan lajeja, jotka kuormittavat ympäristöä. Lähes puolet uskoi, että ilmastonmuutos vähentää talvilajien suosiota.
Näin toimittajat ajattelevat. Mutta näkyykö tämä ajatusmaailma mediassa? Ei, vastaavat Hannu Itkonen ja Kalervo Ilmanen.
-- Vähän on pohdittu mediassa sitä, millaisia vaikutuksia huippu-urheilulla on ympäristölle. Näyttää myös siltä, että esimerkiksi moottoriurheilun näkyvyys on noussut suomalaisessa mediassa, Itkonen sanoo.
-- On helppo sanoa, että ilmastonmuutosta käsittelevien juttujen pitää näkyä mediassa. Toimittajat ovat juuri samanlaisia kuin muutkin ihmisryhmät. Ajatuksesta on pitkä matka tekoihin, Ilmanen arvioi.
Toimittajien ajatusten ja tekojen välinen kuilu aukesi laajaksi, kun he vastasivat kysymykseen urheilujournalismin tärkeimmistä tehtävistä. Uutisointi ja tuloksista tiedottaminen nousi esiin 67 prosentin osuudella.
Puhtaan urheilun tukeminen ja totuuden kertominen saivat kumpikin 15 prosenttia. Mutta eettisen vastuun kantaminen joutui hännänhuipuksi, osuus vain 13 prosenttia.
Nuorisourheilu mediapaitsiossa
Huippu-urheilu täyttää median. Lasten ja nuorten urheilusta kertovat jutut saavat jatkuvasti vähemmän tilaa. Tämän tosiseikan tutkimus vahvisti.
Näyttää siltä, että nuorten urheilusta kertovat jutut luistavat pois urheilutoimittajien hyppysistä. Nuorten urheilusta kertovat jatkossa lähinnä terveys-, vapaa-aika- ja perheasioita työstävät toimittajat.
-- Nuorten urheilu ei ole tuote, siinä syy, Itkonen arvioi.
Aivan yksiselitteinen nuorten urheilun näkyvyys ei ole. Miten asioita muuttavat tekeillä olevat nuorten olympialaiset?
-- Jos nuorten olympialaisten näkyvyys on laaja, sillä voi olla vaikutuksensa. Huippu-urheilun nykyiset kielteiset ilmiöt, kuten doping, saattavat siirtyä yhä nuorempien ongelmaksi, Ilmanen sanoo.