Vaikka enää murto-osa amerikkalaismediasta on avoimesti republikaanien tai demokraattien äänenkannattajia, näissä vaaleissa moni mediatalo on saanut tehdä töitä pitääkseen raportoinnin edes kutakuinkin puolueettomana. Jotkut eivät edes yritä.
Suurin kohu nousi pari viikkoa sitten kun maan suurin yksittäinen tv-asemien omistaja Sinclair Broadcast Company ilmoitti lähettävänsä parhaaseen katseluaikaan kaikilta 62 tv-asemaltaan rankasti Kerryä vastaan suunnatun tv-elokuvan "Varastettu kunnia, haavat jotka eivät koskaan parane".
"Dokumentin" takana olivat samat Vietnam-veteraanit, joiden tekemäksi väitetyn Kerryn vastaisen vaalimainoksen tv-kanavat joutuivat elokuussa vetämään pois sen jälkeen kun kävi ilmi, että tekijät olivat lain vastaisesti saaneet rahoituksen epäsuorasti Bushin kampanjatoimistolta.
Republikaanit
kritisoivat
Sinclairin johto taipui esittämään Kerry-dokumentin lyhennettynä vasta kun yhtiön suurimmat osakkeenomistajat nostivat metelin pudonneiden mainostulojen aiheuttamasta osakekurssin laskusta. Muun muassa Burger King oli vetänyt mainoksensa kanavilta vedoten siihen, että yhtiö väitti vaalien toisen osapuolen suoran propagandan lähettämistä 25 prosenttiin amerikkalaistalouksista uutistoiminnaksi.
Sinclairin tapaus jäi kuitenkin harvinaiseksi ylilyönniksi medioiden pyrkiessä ainakin näennäiseen tasapuolisuuteen. Varsinkin republikaanit ovat kuitenkin jatkuvasti kritisoineet tiedotusvälineitä puolueellisiksi. Syyksi on saattanut riittää yksinkertaisesti Irakin sodan uhrilukujen julkaiseminen, monet republikaanit kun pelkäävät tämän merkitsevän Bushin suosion laskua. Samasta syystä hallitus kielsi jo sodan alussa lehdistöltä pääsyn kuvaamaan Irakista palaavia ruumisarkkuja.
Bushin omat tekemiset ovat tarjonneet liberaalilehdistölle hopeatarjottimella toinen toistaan mehevämpiä aiheita Valkoisen talon kyseenalaisita tekemisistä. Menestys Irakin demokratisoimisessa, terrorin väheneminen maailmalla, maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä, kohisten paraneva työllisyys, saasteettomat hiilivoimalat. Lista vaikuttaa loputtomalta ja kuilu hallituksen väitteiden ja puolueettomien tilastojen välillä ammottavalta.
On toinen asia, lehdissä on nähty tarpeelliseksi yhteentörmäykset raportoida. Bushia kannattavien floridalaisen Forth Worth Star-Telegramin tai tennesseeläisen Knoxville News Sentinelin mukaan ne keskittyvät kokonaisuuksiin ja yksittäisten takaiskujen kaiveleminen olisi sensaatiohakuisuutta, olipa kyse Irakista tai ulkomaanvelasta.
"Yhdysvallat on sodassa ja maan pitäisi keskittyä tukemaan istuvaa presidenttiä sen sijaan että kaiveltaisiin merkityksettömiä pikkuvirheitä. Toinen ehdokas edustaa syyskuun 10. Päivän maailmaa, toinen syyskuun 12. päivän", tiivisti virginialainen Richmond Times-Dispatch pääkirjoituksessaan asettuessaan julkisesti tukemaan Bushia.
USA:ssa äivittäin ilmestyvästä 1456:ta sanomalehdestä 129 on ennen vaaleja julistautunut kannattamaan Bushia ja 162 Kerryä. Käytännössä kaikki valtakunnallisesti luetut sanomalehdet kuten New York Times, Los Angeles Times, San Francisco Chronicle ja Washington Post ovat asettuneet Kerryn taakse. Jopa maineikas newyorkilainen viikkolehti New Yorker asettui ensimmäisen kerran 80-vuotisen historiansa aikana kannattamaan toista presidenttiehdokasta, Kerryä.
Keskeinen yhdistävä tekijä valtalehtien asettumisella Bushin uudelleenvalintaa vastaan on niiden mukaan presidentin kyvyttömyys tilanteiden uudelleenarviointiin olosuhteiden muuttuessa. Suureen ääneen mainostettu Bushin johtajuus kääntyy itseään vastaan kun se tarkoittaa vääriä päätöksiä, joissa presidentti pysyy hinnalla millä hyvänsä.
"Bush oli kykenemätön uudelleen arvioimaan rikkaimmille amerikkalaisille suunnattua verohelpotusohjelmaansa edes sen jälkeen, kun maa oli joutunut sotaan ja budjetti oli tehtävä kokonaan uusiksi", muistutti Washington Post pääkirjoituksessaan jossa lehti asettui Kerryn taakse.
