Selvitysmies asetetaan pohtimaan, millaista tukea rakennemuutoksessa kipuilevalle lehdistölle voisi myöntää. Jos hallitus olisi aikoinaan kuunnellut alaa, selvitystä ei tarvittaisi.
Selvityksiä pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus osaa teettää. Tiistaina valmistui yksi, jonka pohjalta tehdään vielä yksi lisää. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama lehtiasiain neuvottelukunta esittää yhtenä toimenpiteenä määräaikaista valtion lehdistötukea, ”jolla helpotettaisiin sisällöntuotannon digitalisoitumista ja toimialan sopeutumista median murrokseen”. Selvitys tuen tarpeesta ja muodosta on saatava valmiiksi siten, että niistä voisi päättää ”seuraavan kehyspäätöksen yhteydessä keväällä 2014”.
Lehtiasiain neuvottelukunta ei ottanut kantaa siihen, miten tukiselvitys pitäisi tehdä. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) asetti selvitysmieheksi oikeustieteen lisensiaatti Tuomas Harpfin, jonka on saatava työnsä valmiiksi 4.3.2014 mennessä.
Hallituksen herääminen sanomalehdistön ahdinkoon on myönteistä. Lehdistön merkitys lukutaidon, oppimisen ja sivistyksen ylläpitämisessä on kiistaton. Ministeri Viitanen viittasi tiistaina erityisesti PISA-tutkimuksen tuloksiin ja huomautti aktiivisesti sanomalehtiä lukevien nuorten menestyvän merkittävästi paremmin kuin ne, jotka lukevat harvoin tai eivät lue lainkaan.
Huomiossa ei ole mitään uutta. Sanomalehtien lukemisen ja oppimisen välinen yhteys oli tiedossa jo silloin, kun hallitus päätti langettaa tilattaville sanomalehdille arvonlisäveron pari vuotta sitten. Toimialan rakennemuutos oli hyvässä vauhdissa, ja lama runteli maata. Mutta valtio tarvitsi rahaa ja arveli saavansa sitä lehtitilausten arvonlisäverosta. Levikkien lasku ja alalta hävinneet työpaikat ovat kutistaneet alvin nettotuoton varsin pieneksi toiveisiin nähden. Eikä sekään ole ollut yllätys.
On tietenkin selvää, ettei median rakennemuutos ole valtion syytä. Kuluttajat haluavat nauttia media-annoksensa kasvavasti muualta kuin painetusta lehdestä. Oleellista on myös huomata, että netissä oleva aineisto halutaan maksutta. Alueellisilla sanomalehdillä on nettilukijat mukaan laskien enemmän lukijoita kuin koskaan aikaisemmin. Netistä ei vain saa samalla tavalla kerättyä liikevaihtoa kuin painetusta lehdestä. Tässä se pulma on.
Jos hallitus olisi aikoinaan kuunnellut media-alan toimijoiden esittämät varoitukset, mitään selvitysmiestä ja tukitoimia ei tarvittaisi. Kyllä markkinoilta elantonsa saavat mediatalot ymmärtävät, ettei yhteiskunnan tuilla voi loppumattomasti pitää yllä muuttumaan pyrkiviä rakenteita. Kunpa hallitus olisi osoittanut sen verran tilannetajua, ettei olisi omilla toimillaan kiihdyttänyt rakennemuutosta ja tappanut työpaikkoja.
Harpfin täytyy ottaa selvitykseensä hyvin laaja näkökulma. Yksi tapa murroksen voittamisessa olisi mikromaksamisen kehittäminen. Mitä helpompaa ja vaivattomampaa artikkelin tai tilauksen maksaminen verkossa on, sitä nopeammin verkosta voi saada tuloja. Toinen käyttökelpoinen ja nopea keino on käyttää omistajaohjausta postiyhtiö Itellassa, jonka esitykset jakeluhintojen korotuksista eivät ole tästä maailmasta.