Yksin asuville alle 35 000 euroa vuodessa tienaaville Yleisradion rahoituksen siirtäminen valtion budjettiin tulisi halvemmaksi kuin kotitalouskohtaiseksi kaavailtu 175 euron mediamaksu.
Laskelma perustuu kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) arvioon, että mediamaksulla kerättävän 450 miljoonan euron siirtäminen valtion budjettirahoitukseen merkitsisi verotaulukoihin 0,5-0,6 prosenttiyksikön tuloveron korotusta.
"Sen voi laskea hyvinkin helposti vaikka budjettikirjasta. Toinen vaihtoehto on tietenkin, että jostain valtion budjetista säästetään 450 miljoonaa", mediamaksua esittäneen parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana toiminut Lintilä sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriö tai valtiovarainministeriö ei tehnyt Ylen julkista palvelua ja rahoitusta selvittäneelle ryhmälle tarkkoja laskelmia siitä, mitä Ylen rahoituksen siirtäminen valtion budjettiin maksaisi veronmaksajille eri tuloluokissa.
Lintilän mukaan laskelmien perään ei ryhmästä myöskään kukaan kysellyt, sillä budjettirahoitus ei ollut harkinnassa enää työn loppusuoralla. Hän muistuttaa, että kaikista puolueista koottu parlamentaarinen ryhmä oli päätöksessään yksimielinen.
Raportissa ylimalkaisuutta
Lintilän ryhmän raportissa Ylen rahoitusta valtion talousarviosta käsittelevä kohta on muihin esiteltyihin vaihtoehtoihin nähden lyhyt ja ylimalkainen. Raportissa todetaan, että rahoitus järjestettäisiin tässä tapauksessa valtion verotuloista "kohdistamatta sitä tiettyyn verolajiin" ja että "jokainen veronmaksaja luonnollisesti osallistuisi verotuksen kautta julkisen palvelun rahoitukseen".
Tuloveron korottaminen Ylestä valtion budjettiin muodostuvaa vajetta vastaavalla summalla olisi kuitenkin paras tapa verrata budjettirahoitusta ja mediamaksua, sillä Yleä rahoittaisivat suunnitellun mediamaksun mallissa lähinnä kotitaloudet. Yrityksiltä on siinä suunniteltu kerättäväksi edelleen vain 20-30 miljoonaa euroa.
Lintilä tyrmää maksun porrastuksen
Pakollisesta mediamaksusta koituu pahin uusi kuluerä niille yksin asuville vähätuloisille, jotka eivät ole aikaisemmin maksaneet televisiolupaa.
Myös Lintilän ryhmän raportissa todetaan, että tuloista riippumaton tasasuuruinen maksu merkitsee käytännössä verotuksen kiristymistä suhteellisesti eniten pienituloisilta.
Raportissa käydään läpi myös vaihtoehtoa jokaiselle verovelvolliselle henkilökohtaisesti määrättävästä verosta, joka olisi kaikille tasasuuruinen tai tulojen mukaan porrastettu. Lintilä kuitenkin tyrmää ajatuksen asuntokuntakohtaisen mediamaksun porrastuksesta.
"Jos mediamaksuun tehdään joitain sosiaalista aspektia, niin siihen tulisi olla vain yksi ja hyvin yksinkertainen malli, tyyliin takuueläkkeeseen 15 euroa kuussa lisää", Lintilä heittää painottaen samalla, että kyse ei ole kannanotosta vaan esimerkistä.
Jos mediamaksuun tehdään hyvityksiä, sen piiriin pitäisi Lintilän mukaan kuitenkin ottaa huomioon kaikki vähätuloiset erityisryhmät.