Karhunpeijaiset: Sha­maa­ni­viu­lis­ti he­rät­te­lee karhua

Kolumni: "Mie­les­tä­ni ty­pe­rin­tä, mitä toi­mit­ta­ja voi tehdä on kir­joit­taa it­ses­tään"

Me­dia­jät­ti Sanoma sai 20 mil­joo­nan mätkyt Norjan kautta jae­tuis­ta ai­ka­kaus­leh­dis­tä – yhtiö kiistää ve­ro­kik­kai­lun

Sanoman mukaan kyse on logistisesta kokonaisratkaisusta. Yhtiö valittaa hallinto-oikeuteen.

Myös muilla kustantajilla on ollut vastaavia toimintatapoja, jotka ovat joutuneet verottajan hampaisiin. Hallinto-oikeus esimerkiksi päätti 2019, että Otavamedia on kiertänyt veroja kierrättämällä Suomeen tilattuja aikakauslehtiä Norjan kautta.
Myös muilla kustantajilla on ollut vastaavia toimintatapoja, jotka ovat joutuneet verottajan hampaisiin. Hallinto-oikeus esimerkiksi päätti 2019, että Otavamedia on kiertänyt veroja kierrättämällä Suomeen tilattuja aikakauslehtiä Norjan kautta.
Kuva: Jari Toivonen

Mediayhtiö Sanomalle on tulossa muhkeat arvonlisäveromätkyt sen Norjan kautta jaettujen aikakauslehtien takia. Sanoma on eri mieltä verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä ja aikoo valittaa asiasta hallinto-oikeuteen.

Sanoma joutuu maksamaan noin 20 miljoonaa euroa arvonlisäveroa vuosina 2015–2018 jaetuista aikakauslehdistä.

Kyse on siitä, että Sanoman Suomessa ja muualla Euroopassa painetut aikakauslehdet on viety logistiikkakeskukseen Norjaan, josta ne on toimitettu tilaajille Suomeen. Norjassa lehtiin on muun muassa lisätty osoitteet ja ne on niputettu jakelua varten.

Koska lehdet on tuotu EU:n ulkopuolelta, Sanoma on soveltanut niihin vähäarvoisten lähetysten poikkeusta, jossa korkeintaan 22 euron arvoisista lähetyksistä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Verottajan mielestä vero olisi kuitenkin pitänyt maksaa.

Sanoma Media Finlandin toimitusjohtajan Pia Kalstan mukaan Norjan logistiikkakeskukselle on liiketoiminnalliset perusteet eikä kyse ole ollut verokikkailusta.

– Se on kokonaisratkaisu, jossa olemme katsoneet sitä, mikä on ollut kokonaisuuden kannalta toimivinta. Logistinen ketjuhan on jatkuvaa optimointia, Kalsta kertoo.

– Katsomme, että se on täysin kaikkien taiteen sääntöjen mukainen, emme me sitä muuten olisi tehneet.

"Todella iso summa"

Myös muilla kustantajilla on ollut vastaavia toimintatapoja, jotka ovat joutuneet verottajan hampaisiin. Hallinto-oikeus esimerkiksi päätti 2019, että Otavamedia on kiertänyt veroja kierrättämällä Suomeen tilattuja aikakauslehtiä Norjan kautta.

Kalstan mukaan verottaja on sitä mieltä, että Sanomalla ei olisi saanut olla sellaista kokonaisratkaisua kuin heillä on.

– (Verottajan mielestä) Norjassa ei ole tapahtunut arvonlisää tässä kokonaisuudessa, ja sitä kautta he sitten haluavat periä arvonlisäveroa takaisin, Kalsta selvittää.

– Summa on todella iso, ja sen takia me ilman muuta haluamme myös katsoa, että se on varmasti oikeudenmukainen.

Verotuksen oikaisulautakunnan ratkaisu ei ollut yksimielinen, vaan se äänesti asiasta.

Erityislaatuinen tapaus

Verohallinto ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta johtavan veroasiantuntijan Mika Jokisen mukaan lehtitalojen alv-tapaukset ovat melko erityislaatuisia.

– Tämäntyyppisiä tilanteita ei juurikaan ole ollut, näissä järjestelyissä on aika poikkeuksellinen tilanne käsillä, Jokinen kertoo.

Kysymys on Jokisen mukaan siitä, millaisissa järjestelyissä arvorajaa sovelletaan ja millaisissa ei. Useimmissa tapauksissa soveltaminen on yksinkertaista, mutta lehtitalojen järjestelyt ovat olleet poikkeuksellisia ja monimutkaisia.

Pian tätä ongelmaa ei ole, sillä 1. heinäkuuta arvoraja poistuu, minkä jälkeen kaikista EU:n ulkopuolisistakin lähetyksistä täytyy maksaa arvonlisävero.

Sanoma on Suomen Tietotoimiston STT:n suurin omistaja.