Media Desk Finlandin toiminnanjohtaja Kerstin Degerman on mielissään kirjatessaan kymmenen suomalaisen audiovisuaalisen alan tuotantoyhtiön saamaksi rahaa töidensä kehittelyyn Euroopan unionilta.
Tipottain tulevien tietojen summaus on saatu viidestä päätöskokouksesta. Pohjoismaista Tanska päätyi "päätä pidemmäksi", mutta maan omat alan resurssit ovat aivan toiset.
Ala kattaa niin elokuva-, tv- kuin uusmediatuotantoja. Eikä enää eletä aikaa ennen vuotta 2001, jolloin kehittelyrahat olivat lainaa, eivät tukea.
Media Plus -ohjelman hankekehittely-hakukierroksella on tämän vuoden osalta käynyt suomalaisille hyvin kovassa kilpailun maailmassa, sanoo Degerman. Kehittelyrahoja jaettaessa ei tunneta minkäänlaisia maakohtaisia kiintiöitä, päätökset syntyvät Brysselissä. Suomesta lähetettiin kaikkiaan 17 hakemusta. Seitsemän sai siis kenkää.
Samoilla apajin liikkuivat nyt paitsi nykyiset EU-maat myös kaikki muut liittymässä olevasta kymmeniköstä paitsi Unkari sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja.
Kysymys on niistä Media Plus rahoista millä tuetaan tekoaikeita: miten tehtäisiin. Joku hankkii dramaturgin, toinen katsastelee paikkoja. Suunnittelua siis.
Saldo Suomeen
535 000 euroa
Vuoden 2003 hakukierroksella Euroopan komission Media Plus -yksikölle tuli yhteensä yli 500 projektikohtaista hakemusta, niistä vajaata pariasataa tuettiin yhteensä 5 945 000 eurolla. Näihin kuului kuusi suomalaishanketta:
Tampereen osuuskunta Katariina Lillqvistin animaatiotuotantoon (40 000 euroa), Art Filmsin (Arto Halonen) Kuuba-dokumenttihankkeeseen (20 000), Zen City Communicationin (Pentti Turusen) dokumenttihanke (10 000), Crystal Eyen kokeelliseen fiktiohankkeeseen, joka pohjaa Ilppo Pohjola käsikirjoitukseen (30 000) sekä helsinkiläisen Sulake Labsin multimediahankkeeseen (20 000).
Tuotantoyhtiöille jaettavalla hankepakettituella ymmärretään laajempaa vyyhteä, jossa on niputettuna tulevaisuuden visioita. Suomalaisista kurotti 96:n muassa joukkoon neljä yrittäjää.
Euromääräisesti suurimpaan pakettiin meikäläisistä pääsi käsiksi Pahoilla pojilla todella tunnetuksi tullut Solar Films (125 000 euroa). Toiseksi suurimman potin otti Rukajärven tienkin taustoima MRP Productions (100 000 euroa). Muun muassa Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja -filmiä tuottanut Mandart Production sai 90 000 ja esimerkiksi Kyytiä Moosekselle antanut Illume 60 000.
MRP:n saama hankepakettituki edustaa kakkosvaiheen tukea, jota voidaan myöntää osalle sellaisista tuotantoyhtiöistä, jotka ovat menestyksellisesti suorittaneet ensivaiheen loppuraportoinnin, toteaa Kerstin Degerman.
Tällä hetkellä vuoteen 2005 yltävään Media Plus -ohjelmaan kuuluu hankepakettituen lisäksi kolme muuta osioita, rahanhakuväylää: koulutustuki, levitystuet sekä promootio- (esittely/markkinointi) ja festivaalituki.
Viime mainitun alati vain supistuvasta EU-tuesta ovat tällä hetkellä osallisena Tampereen elokuvajuhlat, Espoo Cine ja Sodankylän elokuvajuhlat. Vaateet ovat kovat, muutosfiilis pitää olla näkyvissä ja eurooppalaisuusasteen 70-prosenttinen.