Onko demokratia vaarassa, kun suomalainen media ei seuraa yleensä eduskunnan työtä enää politiikan kautta vaan henkilöjulkisuuden kautta? Tämä kysymys tuli näkyvästi esiin, kun eduskunnassa esiteltiin eduskunnan satavuotisjuhlien kirjasarjasta osaa, jossa käsitellään eduskunnan ja median yhteyttä. Teoksen nimi on Ensimmäinen ja neljäs valtionmahti (Edita).
Kirjan kirjoittajista dosentti Ville Pernaa on selvästi havainnut, että eduskuntauutisten kriteerien pohjana ovat nykyisin pääasiassa kaupalliset lähtökohdat. Uutisjututkin liittyvät yhä useammin poliitikkojen julkisuuskuviin eikä itse politiikkaan. Hän muistutti monen jo kaivanneenkin "politiikan paluuta politiikkaan".
Alkanut neljän vuoden vaalikausi tarjoaa Pernaan mielestä mielenkiintoisen mahdollisuuden katsoa, mihin politiikan uutiset kehittyvät. Tällä hän viittasi lähinnä siihen, että hallituksen kokoonpano on uusi ja sen myötä myös oppositionkin kokoonpano on aivan uusi.
Pernaan mielestä demokratian kannalta on edelleen tärkeää, että uutisvälineet seuraavat politiikkaa. Tämä on tärkeää jo senkin vuoksi, että poliitikkojen yhteydet äänestäjiin ovat entisestään ohentuneet. Julkkisjournalismin seuraaminen ei ratkaise demokratiaongelmaa. Liioin hänenkään mielestä ei ole enää paluuta täydelliseen täysistuntoseuruuseen. Jostain välimaastosta vastaus voisi löytyä.
Pernaa kirjoittaa kirjasarjassa aiheesta "Neljäs valtiomahti haastaa ensimmäisen". Tällä hän tarkoittaa sitä, että nykyisin eduskuntauutiset eivät enää seuraa eduskunnan aikataulua. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvulla uutisissa seurattiin hyvin tarkasti eduskunnan muodollisuuksia.
Dosentti Tuula H. Laaksovirta kirjoittaa aiheesta "Eduskunnan virallinen tiedonvälitys". Toimittaja Pentti Lumpeen aiheena on "Eduskuntajournalismin vuosisata".
Eduskuntahistorian kirjasarjasta tulee 12-osainen. Keskiviikon jälkeen sarjasta on ilmestynyt kahdeksan osaa. Tutkimustyötä johtaa dosentti Juhani Mylly Turun yliopiston poliittisen historian laitoksesta.