Media kohta yhtä net­ti­mös­söä

Mikäli on uskominen Nivalassa tiistaina järjestetyssä mediaseminaarissa esitettyihin tulevaisuudenkuviin, perheestä on tulossa yhteinen tila, jossa kukin rakentaa kamarissaan tunnesuhdetta tietokoneeseensa, kuten professori Liisi Huhtala näkymää piirtää.

Muutos mietityttää. Professori Liisi Huhtala ja Hannu Taanila keskustelemassa seminaarin väliajalla mediamaailman muutoksista.
Muutos mietityttää. Professori Liisi Huhtala ja Hannu Taanila keskustelemassa seminaarin väliajalla mediamaailman muutoksista.
Kuva: Ilkka Lappalainen

Mikäli on uskominen Nivalassa tiistaina järjestetyssä mediaseminaarissa esitettyihin tulevaisuudenkuviin, perheestä on tulossa yhteinen tila, jossa kukin rakentaa kamarissaan tunnesuhdetta tietokoneeseensa, kuten professori Liisi Huhtala näkymää piirtää.
Tai, että umtsit ja digitaaliset televisiot ovat jo kuolleena syntyneitä, sillä kohta televisio toimii internet-maailmassa, professori Mauri Ylä-Kotola maalailee.

Vai, onko niin kuin Hannu Taanila sanoo: "Leluja vain tulee lisää, mutta substanssi (havaittava ilmiö) ei muutu miksikään."

Arviot median tulevaisuudesta ravisuttivat Nivalan teknologiakeskukseen IV Saalasti-seminaariin osallistunutta salin täyttä yleisöä. Paras mahdollinen maailmamme kun käy Liisi Huhtalan mukaan nykyään jatkuvaa elämysjahtia ja kiintyy ruumiilliseen.



Etiikalla on kysyntää nyt


Vararehtori, professori Liisi Huhtala Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitokselta pohti seminaariesitelmässään ihmisen suhdetta kulttuuriin. Hänen mukaansa siihen suhtaudutaan yhtä tunteenuomaisesti kuin teknologiaan. Joillekuille kulttuuri on pelastusmantra, toisille helmikanojen joutavaa touhuilua.

"Kuitenkin kulttuuri tarkoittaa kaikkea ympärillämme: tapaamme olla maailmassa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa."

Huhtala muistuttaa, että yhden, vallitsevan ja eheän kulttuurin sijasta kulttuureja on nykyään monta eikä niitä voida jakaa enää korkean, keskimatalan ja matalan luokkiin sen paremmin kuin huonoon ja hyvään. Kaikki kelpaa, väitetään, ja on kaupan.

"Näyttää, etteivät työ, ideologia ja etninen lähtökohta tulevaisuudessa välttämättä enää rakenna identiteettiä (minäkuvaa). Aikuisuus ja lapsuus ovat käsitteinä jo pitkään olleet kriisissä."

Huhtala sanoo, ettei minään aikana etiikalla ole niin paljon kysyntää kuin nyt. Haluamme tietää, mikä on hyvää ja mikä pahaa.



Kansallinen kulttuuri ahtaalle


Dekaani, professori Mauri Ylä-Kotola Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta pitää sekä matkapuhelinten uudeksi aikakaudeksi aikoinaan mainostettua umtsia että television digitalisointia virheenä. Kohta nimittäin kaikki televisiot näkyvät internetin kautta. TV-kanavista tulee yksittäisiä internet-sivuja.

Tämä johtaa hänen mukaansa kansallisen televisiotoiminnan heikentymiseen. Tarkoittaako se kansallisen kulttuurin loppua, kun oma kansallinen julkisuus ja julkkikset muuttuvat osaksi nettimaailmaa? "Voi ainakin väittää, että kansalliset televisiot muuttavat luonnettaan."

Vastaavasti matkapuhelinten kaltaisista vempaimista Ylä-Kotola arvioi tulevan työkaluja, joilla voidaan hoitaa työtehtäviä matkustettaessa. Huimimmissa kaavailuissa sanomalehtiin kehitellään liikkuvaa videokuvaa.

Digitaalisia televisioita on perusteltu niin sanotun vuorovaikutteisuuden saavuttamisella eli että liikenne kulkee sekä lähettäjältä asiakkaalle että asiakkaalta lähettäjälle. Uudessa mediassa voidaan siirtyä sivulta toisella nappia painaen. Ylä-Kotola väittää, ettei vuorovaikutteisuus ole se, joka erottaa uuden ja vanhan median toisistaan.

Ilmoita asiavirheestä