Meänkieliset Suomen ja Ruotsin rajan molemmin puolin ottavat käyttöön oman lipun sunnuntaina kello 13 Suomen aikaan. Lipussa on kolme vaakaraitaa, jotka tulevat Suomen ja Ruotsin lipun väreistä. Keskelle jäävä valkoinen raita kuvaa jäätynyttä väylää, Tornionjokea.
-- Värit kuvastavat myös ikivanhaa tarinaa, jotka liittyvät itämerensuomalaiseen kansaan, vepsäläisiin, ja Islannin vanhoihin saagoihin, kertoo meänkielisten puuhamies, kirjailija Bengt Pohjanen.
Alueen kulttuuria yhdistävä lippu nostetaan salkoon yhtäaikaisesti sekä suljetussa Ylitornion tullissa että Övertorneån tullissa. Samalla alue julistetaan symbolisesti Meän maaksi.
Lipun ovat suunnitelleet Bengt Pohjanen ja Herbert Wirlöf.
-- Kieli on ihmisen syvin identiteetti. Emme ole kuitenkaan etninen vähemmistö, vaan kielellinen vähemmistö, Pohjanen painottaa meänkielen erotukseksi saamenkielestä.
Meän kinkerit ja oma lippupäivä
Perjantaina meänkieliset kokoontuivat ensimmäistä kertaa myös meän kinkereille Ylitorniolla.
-- Tarkoitus on kokoontua tästä lähtien kerran vuodessa seminaariin juttelemaan meänkielistä väestöä ja Torniojokilaaksoa koskevista yhteisistä asioista, Pohjanen kertoo.
Meänkielisten liputuspäiväksi on päätetty 15. heinäkuuta.
-- Liputuspäivään ei liity sen kummempaa kuin että silloin suurin osa torniojokilaaksolaisista on paikalla, Pohjanen naurahtaa. Meänkielestä on puhuttu virallisesti 80-luvulta alkaen. Meänkielisiä on Pohjasen arvion mukaan noin 70 000. Ruotsissa meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema, ja se on tasa-arvoinen suomen kirjakielen kanssa.
