Samoojantie 1:n vuokrataloja vastapäätä olevalla Huuhkajanvaaran koulun kentällä on sunnuntai-iltana menossa jalkapallopeli ja pelaajina on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia.
Palloa potkivat pojat ja miehet. Katsojina on lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjäkin. Äänestämässä, yksi heistä sanoo, ei kun kannustamassa, toinen löytää oikean sanan. Tytöt eivät halua nimeään tai kuvaansa lehteen. "Pelottaa kyllä, vaikka meille ei ole sattunut mitään", kaksi yläasteikäistä neitoa kertoo.
Toinen tytöistä on Eritreasta, toinen Irakista. Pikkusiskoja ja -veljiä ja naapureiden lapsia juoksee jaloissa.
Tytöt sanovat, että heidän pitää mennä kotiin illalla puoli kahdeksaksi. "Illat olemme kotona, sillä pelkäämme känniläisiä. Jos täällä ei olisi rasismia, saisimme olla suomalaisten kanssa ulkona."
"Ennen Kajaani ei ollut rasistinen, nyt on."
"Tottakai haluamme muuttaa pois, Suomessa Helsinkiin, Tampereelle tai Turkuun, tai Ranskaan tai Kreikkaan."
Pari afrikkalaissyntyistä poikaa sanoo, ettei heitä pelota eikä heihin ole kohdistunut rasismia. Kaikki tuntevat miehen, jonka asuntoon rasistinen hyökkäys kohdistui.