"Tässä kunniakirjassa on paljon ylisanoja", Lyseonpuiston lukiossa kainostellaan Suomen lukiolaisten liitolta saatua tunnustusta.
Totta ovat ainakin kehut "esimerkillisestä yhteisöllisestä toiminnasta" ja "kouludemokratian edistyksellisestä parantamisesta". Ne näkyvät lukiossa ja ympäri Rovaniemeä monessa käytännön asiassa.
Pienetkin ideat luovat lisää "lyskahenkeä", kun ne tulevat suoraan koulun opiskelijoilta itseltään.
Koulun aulassa soitetaan välituntisin toivemusiikkia ja tyhjille pulloille on kyhätty oppilasvoimin puinen palautusautomaatti. Kertakäyttömukeista voitiin luopua, kun järjestettiin kuppikeräys.
Koko ajan on suunnitteilla jotain pienempää tai suurempaa tapahtumaa tai teemaviikkoa kuten ryhmähenkeä kohottava Lyskaviikko tai viime vuonna järjestetty seksuaalisuusviikko.
Oppilaskunnan suurin ansio on onnistuminen tavoitteessa kerätä 30 000 euroa koulun rakentamiseen Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
"Vuoden verran kestänyt keräys on saanut nyt kaksi kolmasosaa summasta kasaan", oppilaskunnan viime kauden varapuuhenjohtaja Teppo Säkkinen kertoo.
Hanke on Rovaniemellä saanut paljon näkyvyyttä ja useat koulut ovat liittyneet siihen mukaan. Kiinnostusta on herännyt myös lukioissa Oulussa, Tampereella ja Suonenjoella saakka.
"Taksvärkin kautta on osallistuttu paljon. Ostoskeskuksissa on järjestetty lipaskeräyksiä. Koululla on ollut hyväntekeväisyysiltamia. Nyt viikonloppuna kuvataidelinjan oppilaat järjestetävät projektia tukevan taidemyyntinäyttelyn", Teppo luettelee.
Aikoinaan Lyseonpuiston lukio itse rakennettiin lahjoitusvaroin.
Marraskussa koko lahjoituspotti on tarkoitus lahjoittaa Kirkon Ulkomaanavulle lukion 100-vuotisjuhlissa.
Puheenjohtajana viime kaudella toimineen Ville Aulan mukaan oppilaskunnan hallitus ei saa olla kuppikunta.
"Hallituksen toiminnan näkyvyyden kautta saadaan seuraavana vuonna myös lisää aktiiveja", Aula kertoo
Tärkeä askel oli viime vuonna ottaa käyttöön kaikille avoimet kuukausikokoukset.
Niistä on tullut oppilaiden kesken suosittuja, parhaillaan kokouksissa mukana on ollut jopa 70 henkeä.
Oppilaskunta-aktiivit vievät oppilaiden aloitteet eteenpäin rehtorille, opettajakunnan kokouksiin ja erilaisiin työryhmiin, joissa oppilasedustaja on kaikissa mukana.
"Kuukausikokoukselta tuli juuri kirjallinen vetoomus, että koululle on pakko saada kahviautomaatti, kun muuten nuoret kuolevat kahvin puutteeseen", viime vuonna toiminnassa mukana ollut Riikka Arola muistelee.
Nyt toive on uuden hallituksen pakko toteuttaa, kun yhteinen päätös velvoittaa.
Vasta valittu uusi oppilaskunnan puheenjohtaja Hanna Hyvärinen on valmis ottamaan uudet haasteet vastaan.
Hän pitää hienona, että aktiivisuus lähtee koulun oppilaista itsestään.
Yläasteella ja monissa lukioissakin vastaava toiminta on liiaksi opettajavetoista, eikä siitä silloin oikein mitään tule.