Kolumni

Me äk­ki­rik­kaat

Viisaat ovat laskeneet, että tällä viikolla veronmaksajilla tuli taksvärkki täyteen, eli keskimääräinen verovelvollinen sai maksetuksi tämän vuoden veronsa

Viisaat ovat laskeneet, että tällä viikolla veronmaksajilla tuli taksvärkki täyteen, eli keskimääräinen verovelvollinen sai maksetuksi tämän vuoden veronsa. Loppuvuoden tilinsä hän saa pitää itse. Laskelma perustuu siihen, että vuoden päivistä on nyt kulunut yhtä monta prosenttia - lähes 50 - kuin palkasta menee veroihin.

Kyllähän tämän on tietysti jokainen veronmaksaja tykönään huomannut. Alkuvuosi on ollut yhtä kurjuutta, rahat eivät ole riittäneet mihinkään, jos siihenkään. Eiväthän ne ole voineetkaan riittää, kun verottaja on vienyt kaiken.

Entäs nyt sitten, kun käteen jäävä tulo teorian mukaan kasvaa yhtäkkiä sata prosenttia? Mihin joudumme sen kaiken rahan kanssa? Hunningolle epäilemättä, jos kukaan ei ole päälle katsomassa.

Nyt tarvitaan jäitä hattuun ja vastuullista taloussuunnittelua. Katsokaahan vain, niin ensi vuonna on edessä sama tilanne: ensimmäisen vuosipuolikkaan kaikki rahat menevät veroihin, mutta elääkin pitäisi. Siksi on järkevää pistää puolet tämän loppuvuoden tuloista säästöön ja elää niillä rahoilla ensi vuoden ensimmäinen puolisko. Verokarhua se varmasti harmittaa, ja sehän on sille rohmulle aivan oikein.

Kaikkein kieroimmat meistä äkkirikkaista tietysti alkavat pelailla rahoillaan. Kun tilit tulevat puhtaana käteen, osalla ostetaan Nokian ja Saunalahden osakkeita, lototaan ja pelataan hedelmäpelejä. Jotkut saattavat törsätä jopa kaikki rahansa, kun ovat kerran alkuvuonna oppineet elämään ilman sentin pyörylää. He vain jatkavat samaan tahtiin ja sijoittavat puhtaat tulonsa pahan päivän varalle. Välttämättä se ei ole kovin järkevää, sillä tällä konstilla pahaa päivää ei tule ikinä, vaan verovelvollinen nääntyy nälkään ennen sitä.

Vastuuntuntoisinta on ilman muuta tässä maailmanvaiheessa lahjoittaa ylimääräiset rahansa Euroopan Unionille. Se raukkahan on aivan hätää kärsimässä, häviää vaaleissa ja joutuu lykkäämään suunnitelmiaan ties kuinka kauas. Paavo Lipponen purskahti itkuun ja jopa Erkki Tuomioja näyttää televisiossa synkältä EU:n puolesta. Matti Vanhanen peräti sairastui Ranskan vaalien takia - ellei hän sitten saanut lööppimyrkytystartuntaa sairauslomalta palanneesta Tanja Karpelasta.

Jos veronmaksajan sielussa on hiukkakin inhimillisyyttä jäljellä, tällaista murhetta ei kestä katsella tekemättä mitään, olemmehan itse EU:n

jäseniä joka sorkka. Unionipoloinen on ainaisessa rahapulassa, kun se joutuu pitämään yllä maataloutta ja muita vastuksia. Sillä ole edes suoraa verotusoikeutta, vaan se joutuu haalimaan käyttövaransa jäsenvaltioilta nettomaksuina vai mitä ne ovat.

Tavallinen ihminen ei voi valitettavasti kovin paljon tehdä EU:n hyväksi, mutta ehkä se sentään hiukan ilahtuisi, jos kaikki lahjoitamme sille liiat rahamme.

Koska EU-veroja ei ole, ei ole myöskään tiedossa, mille tilille rahat pitäisi panna. Luulen kuitenkin, että jos ne laittaa seteleinä kirjekuoreen ja päälle osoitteeksi vaikka vain EU, Bryssel, kyllä ne perille löytävät, eikä veronmaksajan tarvitse sen koommin rahoistaan huolehtia.