Puhekieli vaikuttaa myös sanoihin. Mummonsuomi on uusien haasteiden edessä mäyräkoirien, pissiksien ja salarakkaiden keskellä. Nykymaailman sananikkarin ei tosin tarvitse olla Lönnrotin kaltainen auktoriteetti, sillä internetin myötä touhu on muuttunut demokraattisemmaksi. Mummonsuomi laajakaistalla -kirjan mukaan sanasepot ovat nykyään usein konsultteja, lööppilehden toimittajia ja tieteentekijöitä.
"Viime vuosien näkyvämpiä sanoja on ollut mäyräkoira. Sitä ei ole vaatinut kukaan omakseen. Ehkä se on keksitty samaan aikaan monessa paikassa, koska ulkoisesti kaljapakkaus näyttää samalta kuin kyseinen koira", Kotilainen pohtii.
Kotimaisen kielten tutkimuskeskus kirjaa ylös tuhansia uusia sanoja vuodessa. Suurin osa niistä on yhdyssanoja, sillä se on helpoin ja yleisin sananmuodostustapa. Mummonsuomi laajakaistalla -kirjan nimeenkin on tehtailtu uusi yhdyssana mummonmarkan innoittamana.
"Kuka keksi salarakkaan? Se kuulostaa siltä, että se on lööppiä varten tehty. Kukaan ei ole kaiketi tunnustanut isyyttä. Itse olisin ylpeä, jos keksisin sanan, joka päätyisi viiden miljoonan puheyhteisön vitsiksi."
Muotisanoja syntyy etenkin tietotekniikan ja talouden puolelta.
Kotilaista kiinnostavat verbit. Esimerkkinä kohtalaisen uudesta verbistä hän mainitsee sanan mehustaa.
"Siinä vanha verbi on otettu uuteen käyttöön. Joku voi sanoa mehustaneensa uutta Bond-leffaa. Silloin imetään tavallaan mehut siitä eli kehutaan."
Joskus hiipumassa oleva sana otetaan yllättäen laajempaan käyttöön, mutta uudessa merkityksessä. Näin on käynyt esimerkiksi elämäntapaintiaani-sanalle. Oulun lähelle Sanginjoelle 1991 saapuneet ja sieltä Kittilään siirtyneet kummajaiset hävisivät vähitellen uutisotsikoista ja muutaman vuoden kuluttua myös Suomen metsistä. Sana jäi elämään puhekieleen ja tarkoittaa hörhöä tai friikkiä.
Monet nykysuomessa välttämättömät sanat, kuten laajakaistat ja sähköpostit eivät olleet edes syntyneet kymmenen vuotta sitten.