Vain harvoin on Suomessa odotettu veromuutosta yhtä hartaasti kuin keskiviikkona toteutunutta alkoholijuomien veronkorotusta. Sen ansiosta viinasten vähittäismyyntihinnat nousivat, väkevien enemmän kuin mietojen viinien ja oluiden. Harvalta on jäänyt huomaamatta, että kossupullon hinta nousi eurolla. Vielä ei ole kokeiltu niin suuria korotuksia, että ne saisivat viinankulutuksen laskuun. Vuodesta 2004 on opittu, että hintojen halpeneminen johtaa vääjäämättä kulutuksen kasvuun. Seuraukset ovat olleet hyvin kaikkien aistittavissa.
Viime vuodet on juhlittu mäyräkoiran kanssa, vaikka myös väkevät ovat kelvanneet suomalaisille. Mäyräkoirajuhlille on luvassa jatkoa, sillä alkoholiveron korotuksen ja paljousalennusten kieltämisestä huolimatta yksittäisten oluiden hinta on romahtanut. Aikomuksena oli nostaa monipakkausten hintaa. Nolo alku hallituksen uudistukselle. Oletettavaa on, että hinnannousu voi vähentää väkevien kulutusta, mutta ei juuri viinin ja oluen juontia.
Alkoholiin ja humalaan suhtautuminen on meillä joko sievistelevää tai kauhistelevaa. Naisten, nuorten miesten ja eläkeläisten alkoholinkäyttö on julkisuudessa laajan arvioinnin kohteena. Se ylittää uutiskynnyksen ja yllyttää juopottelun moraaliseen käsittelyyn. Varsinaiset suurjuomarit, työikäiset suomalaiset miehet, saavat päihtyä rauhassa ilman, että heidän elintapojaan tai juomahalujaan häirittäisiin julkisella keskustelulla. Se, jos mikä, on terveysviranomaisista sääli.
Valitettavasti alkoholi kuuluu lähes jokaisen suomalaisen elämään. Vain murto-osa juomareista on päihdehuollon erityispalveluita tarvitsevia päihderiippuvaisia. Suuri harmaa massa, itseään kohtuukäyttäjänä pitävä ryhmä, on vaarassa alkoholisoitua. Kohtuukäytöstä on lyhyt matka tielle, jossa viinaksia käytetään säännöllisesti ja runsaasti.
Vaikka kaikki tietävät, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä, niin liiallisen alkoholinkäytön seuraukset ovat dramaattisia. Lääkärin kehotus pariin päiväpaukkuun terveyssyistä onkin potaskaa sen rinnalla, että alkoholin aiheuttamat haitat peittoavat siitä mahdollisesti saatavat terveyshyödyt.
Alkoholisairaudet eivät Euroopassa ole yksin suomalaisten riesa. Sen sijaan suomalaistyyppinen raju rellestäminen ja siitä koituvat sosiaalihaitat ovat huomattava ongelma. Tuttua on, että juomarin elämässä pilalle mene niin perhe- kuin työelämä. Rajun juomisen seurauksena toistetaan perheväkivaltaa, tapetaan tuttuja ja tuntemattomia. Uutisissa mainitaan usein erikseen, että onko väkivalta- tai onnettomuustapauksessa ollut alkoholilla osuutta. Usein on.
Paljosta puheesta huolimatta naiset eivät toistaiseksi juo kuin miehet. Naiset eivät juuri menetä terveitä elinvuosia alkoholinkäytön takia. Olisikin syytä ruveta puhumaan siitä, että miesten pitäisi juoda niin kuin naisten. Ikävä totuus on, että aikuiset miehet ovat alkoholinkäytön ydinongelmaryhmä. Viinan aiheuttamat ongelmat, terveyshaitat, tapaturmat ja taloudelliset huolet vaikuttavat kuitenkin koko perheeseen. Vaikka ryypiskely pysyisi kohtuuden rajoissa, on lapsille useimmiten pelottava kokemus, kuin isä, äiti tai molemmat muuttuvat juomisen myötä.
Alkoholia ei voida kieltää, mutta johdonmukainen alkoholipolitiikka voi suitsia käytön kielteisiä yhteisö- ja yksilötason ongelmia. Tupakointikielto on toiminut ja Ruotsissa ruokakauppojen olutta on laimennettu. Miksi sama politiikka ei onnistuisi alkoholinkäytön rajoitusten suhteen?