Kuusamon jätevesien laskeminen Maunujärveen edellyttää todennäköisesti, että järven yli rakennetaan ohitusputki. Vesistössä siianpoikasia kasvattava Voimalohi on edelleen tiukasti sitä mieltä, ettei Maunujärveä voida käyttää rinnan jätevesien purkupaikkana ja kalankasvatusaltaana.
Pvo-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja sanoo, että yhteiskäytöstä on neuvoteltu kahdesti Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan (Evo) kanssa. Uusia neuvotteluja ei ole enää sovittu. Ylisaukko-ojan mukaan voimayhtiön kanta on lopullinen, eli asia jää lupaviranomaisten ratkaistavaksi.
Toiseksi vaihtoehdoksi kaavailtu malli, jossa jätevedet johdettaisiin Maunujärven läpi putkea pitkin ja purettaisiin samaan alapuoliseen vesistön, sopii kuitenkin voimayhtiölle.
"Putken vetäminen Maunujärven ohi on teknisesti ratkaistavissa", Birger Ylisaukko-oja sanoi.
Kuormittajista ei tulisi kasvottomia
Hänen mukaan jätevesien ja kalankasvatusvesien purkaminen samaaan alapuoliseen vesistöön ei toisi sitä ongelmaa, ettei molempien kuormitusta voisi mitata.
Maunujärveä on lupa lannoittaa keväällä poikaskasvatuksen alkaessa. Lannoituksella varmistetaan planktontuotannon alkaminen. Järveen kalankasvatuksesta tulevat ravinnepäästöt näkyvät syksyllä, kun se tyhjennetään kokonaan poikassiirtojen aikaan. Siksi jätevesistä ja kalankasvatuksesta tulevaa kuormitusta voitaisiin seurata luotettavasti.
"Helposti tulee ajatus, että olisi rakennettava yhteinen tarkkailuohjelma", Saukko-oja arvioi.
Maunujärven tilalle on hänen mukaan vaikea löytää korvaavaa kasvatusvettä, sillä altaassa kasvaa voimayhtiön kaikki velvoiteistukkaat. Vuosittain siianpoikasia kasvatetaan Iijoen velvoitteisiin reilu miljoona kappaletta, jotka istutetaan joen suuhun merelle.
Evon toimitusjohtaja Keijo Pesonen kertoo, että puhdistamon lupahakemus jätetään Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle vasta ensi vuoden tammikuussa.
Yhtiö valmistelee vielä hakemusta konsulttitoimiston kanssa, jossa lupaa haetaan todennäköisesti kahdelle vaihtoehdolle: Maunujärven yhteiskäytölle sekä ohitusputken sisältävälle purkutavalle.
Maunujärven yli jouduttaisiin rakentamaan ohitusputkea vajaan kilometrin verran. Pesosen mukaan sen kustannuksia ei ole vielä laskettu. "Maunujärven yhteiskäyttö on edelleen ykkösvaihtoehto", Keijo Pesonen sanoi.
Voimayhtiöt haluaisivat luopua velvoitepoikasten kasvatuksesta ja siirtyä rahakorvauksiin. Uuteen vesilakiin haluttiin korvausmallin mahdollistava pykälä, mutta uudistus ei ole edennyt lainvalmistelussa.
Birger Saukko-ojan mukaan yhtiö kannattaa mallia, jossa korvaukset maksettaisiin suoraan kalavesien omistajille ja niiden käyttöä koskevan suunnitelman hyväksyisivät viranomaiset. Malli sopisi hyvin sisävesille, mutta merellä velvoitteet on Saukko-ojan mielestä järkevä hoitaa edelleen poikasistutuksina.
Puhdistamon lupaa varten on tehty jo kaksi ympäristövaikutusten arviointia, jotka ovat maksaneet noin 100 000 euroa. Tulevan lupakierroksen arvioidaan vievän eri oikeusasteissa aikaa ainakin kolme vuotta.