Kirjailija Paavo Haavikon elämäkerta Haavikko-niminen mies ilmestyy tänään Otavan kustantamana.
Haavikkoa pelättiin kun hän eli ja pelätään Mauno Saaren kirjoittaman kirjan aiheuttamasta ennakkokohusta päätellen yhä, vaikka hän on kuollut. Kun elämäkerran lukee, palvottu ja pelätty nero saa inhimillisen auran.
Haavikko oli autistinen, mikä selittää silmittömät raivokohtaukset. Hän änkytti lapsena, minkä vuoksi hän ei aikuisenakaan puhunut paljon. Hänen suuri rakkautensa Marja-Liisa Vartio kuoli liian varhain, minkä vuoksi suru jäi piinaamaan kirjailijaa loppuiäksi.
Haavikko oli äkkipikainen tapaus. Yleensä vetäytyvä ja ujoutensa vuoksi ylimieliseksi tuomittu kirjailija saattoi yhtäkkiä vimmastua verisesti pikkuasioista.
Näitä sattuu, tuumi kirjailija itse. Hän suhtautui kohtauksiinsa usein pilke silmäkulmassa, niin voi päätellä ainakin Saaren kanssa käydyistä keskusteluista.
Lukuun ottamatta sydäntäsärkevää loppukaneettia Haavikon sairausajoista, kirja ei paljasta mitään ennenkuulumatonta, ellei sellaisena pidetä kirjailijan tunnontuskia Vartion kuolemasta.