Mat­ti­la: Va­lio­kun­ta ei aio olla kun­ta­ra­ken­ne­lain ku­mi­lei­ma­sin

Hallitus antaa eduskunnalle tänään pitkään odotetun esityksensä uudesta kuntarakennelaista.

"Kaikessa on kysymys rahoista, joten olisi hyvä tietää, minkälainen valtionosuusjärjestelmä on käytössä, kun kuntarakennelakia säädetään", hallintovaliokunnan n puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) tähdentää.
"Kaikessa on kysymys rahoista, joten olisi hyvä tietää, minkälainen valtionosuusjärjestelmä on käytössä, kun kuntarakennelakia säädetään", hallintovaliokunnan n puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) tähdentää.
Kuva: Mauri Ratilainen

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) ennakoi, että käsittelyssä tulee kiire, sillä lain on määrä tulla voimaan jo heinäkuun alussa. Käsittelyä voi hidastaa ja mutkistaa myös se, että kunnissa on tehty oikeuskanslerille lukuisia valituksia kuntarakennelain lausuntovaiheessa.

Mattilan mukaan paljon riippuu siitä, miten huolellisesti hallitus on valmistellut asian.

”Valiokunta ei kuitenkaan aio olla mikään kumileimasin, vaan sen pitää päästä vaikuttamaan asioihin”, Mattila toteaa.

Mattila epäilee, että valiokunnan mietinnöstä ei lähtökohtaisesti tule yksimielistä, sillä oppositio ei ole ollut mukana valmistelussa.

”Vähän närästää se, ettei ole itse ollut mukana valmistelussa, mutta ei tässä auta kuin kääriä hihat ja ryhtyä vääntämään”, hän toteaa.

Mattilan mukaan on jännittävää nähdä, miten aidosti kuntien lausunnot rakennelaista on otettu huomioon.

Suuria avoinna olevia kysymyksiä on tähän asti ollut, miten varmistetaan kuntien itsehallinto, talous ja rahoituspohja.

”Kun puhutaan hyvinvointivaltiosta, puhutaan itse asiassa hyvinvointikunnasta, sillä kunnat toteuttavat valtion määräämät palvelut”, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan olisi luontevaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistus kulkisi rinnan kuntarakennelain kanssa.

Valtionosuusjärjestelmää kuitenkin vasta valmistellaan, samoin kuntalakia. Hallitus aikoo kuitenkin antaa keväällä jonkinlaisia linjauksia valtionosuusjärjestelmän ja kuntalain uudistuksesta.

Mattila muistuttaa, että kaikessa on kysymys rahoista, joten olisi hyvä tietää, minkälainen järjestelmä on käytössä, kun rakennelakia säädetään.

Mattila kavahtaa ajatusta kuntien pakkoliitoksista. Niitä ei tosin kehysriihen päätöksissä mainittu. Sen sijaan kriisikuntamenettelynkään lopputuloksena ei Mattilan mielestä välttämättä ole liitos.

”Kunnat tekevät oikeasti töitä, jos ollaan kriisipisteessä. Voi olla, että kunnat sen jälkeen päätyvät liitoksiin, mutta se on itsenäinen päätös” Mattila toteaa.

Kuntauudistus on iso möhkäle, johon kuntajakolain uudistuksen lisäksi kuuluu kuntien valtionosuusjärjestelmän, kuntalain ja sote-palvelujen uudistaminen.

Ilmoita asiavirheestä