"Suomen suurin ammattikoulutuskuntayhtymä on eturivin kulkija", tänään eläkkeelle jäävä Osakkin johtaja Matti Määttä luonnehtii työnantajaansa.
Mies jättää työnsä hyvillä mielin. Talous on kohtuukunnossa ja koulutus kehittyy koko ajan. "Meillä on tulossa ammatillinen IB-koulu ensimmäisenä maailmassa vuonna 2006. Sieltä tulee kovia ammattilaisia esimerkiksi kansainväliseen kauppaan", Määttä iloitsee. "Eivät kaikki Oulun kansainvälisen peruskoulun oppilaat mene IB-lukioon."
Määttä on mielissään myös siitä, että kädentaitoja korostava ja syrjäytymistä estävä ammattikymppi -linja on tulossa.
Mies aikoo viettää seuraavan kuukauden lunkisti. Hän menee heti alkuviikosta Eila-vaimonsa kanssa Luoston mökille, johon lapset perheineen ovat tulossa hiihtolomillaan.
Luoston jälkeen on tulossa kova urakka, koska vanhat valokuvat pitää saada järjestykseen. Määttä on luvannut kerätä jokaiselle 12 lapselleen heidän lapsuutensa kuva-albumin.
Johtamisesta väitellyt tohtori aikoo konsultoida ja luennoida johtamisesta tarpeen mukaan. Ensimmäisten pyytäjien joukossa oli Jyväskylän yliopisto.
Kuntayhtymän johtaja lupasi viime viikolla Oulun yliopiston rehtorille Lauri Lajuselle, että hän lukee ensimmäisenä kirjanaan eläkkeellä rehtorin antaman Oulun yliopiston historian. Myös dekkarit, muistelmat ja päätalot kuluvat käsissä.
Työpaikka jää kerralla. Seuraajan Kari Juntusen ei tarvitse pelätä, että ex-johtaja soittelee ja antaa neuvoja, miten asiat etenevät.
Lestadiolaisessa liikkeessä Määttä uskoo pystyvänsä toimimaan sananpalvelijan tehtävissään aikaisempaa enemmän vapaalle jäätyään.
Koulutus keskittyy
Etäopetus lisääntyy etenkin aikuiskoulutuksessa. Myös ammattikoulutus ja lukio yhdistyvät selkeästi Määtän tulevaisuuden visioissa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea yhteisiä toimitiloja ja opettajia, mutta myös lisää valinnanvaraa.
Koulutusta ajaa yhteen ennen kaikkea se, että ikäluokat pienenevät. Määttä uskoo, että ammattikorkeakoulut ja yliopistotkin yhdistyvät pitkällä tähtäimellä.
Koulutuksen ykkösasiaksi nousee entistä enemmän yrittäjyys. Pienyritysten omistajia ja johtajia tulisi saada entistä enemmän opettamaan yrittäjyyttä, sillä he ovat asiantuntijoita.
Luonnonvarakoulutuksen nykytila harmittaa eläkkeelle jäävää johtajaa. Hän uskoo lujasti malliin, jossa Muhoksella on vahva Pohjois-Suomen maaseutuelinkeinojen koulutuksen keskus. Sinne on keskitetty myös paljon puhuttu Kempeleen puutarhaoppilaitos. Sen lisäksi tuoteperheessä on muun muassa maatalousopetus, puhtaat elintarvikkeet, teknologia ja esimerkiksi nyt puuttuva maatalouskoneiden korjaus ja huolto.
