Itse rakennettu tähtitorni avaa Matti Niskaselle uusiin maailmoihin. Sotkamon Suonenvaaran päälle, peltojen keskelle rakennettu torni on jo katselukunnossa, vaikka seinästä törröttävä sähköjohto kielii urakan jatkumisesta.
"Kaukoputken seurantajärjestelmään vedetään vielä sähköt", Niskanen valaisee.
Noin kuuden neliön kokoisen betonilattian päällä seisoo kunnioitusta herättävän kokoinen putki. Venäläisvalmisteisen kaukoputken peilin halkaisija on 200 ja polttoväli 2000 millimetriä. Putkella saa 400-kertaisen suurennuksen.
"Tällä näkee jo tähtisumuja ja kaksoistähtiä. Ilmakehän häiriöistä johtuen tavallisin suurennus on kyllä 100-200-kertainen."
Silmänruokaa
koko perheelle
Matti Niskanen aloitti tähtitornin suunnittelun ja rakentamisen reilut pari vuotta sitten.
"Tämmöinen kaukoputki on sen verran hankala raahata joka kerta ulos, että sille kannatti rakentaa oma torni."
Matin isä Jorma Niskanen auttoi rakennusurakassa. Ensimmäiset tornin piirustukset menivät roskakoriin, mutta lopulta hanke alkoi näyttää toteuttamiskelpoiselta.
Into tähtien tarkkailuun syttyi poikaan jo viisi vuotta sitten, kun isä esitteli Matille kuvastosta löytämäänsä amatöörikaukoputkea. Ja sehän piti tilata.
"Se oli kyllä ihan susi, sillä linssit olivat muovista, jotka särkyivät pakkasessa", Jorma Niskanen sadattelee.
Kehnosta putkesta huolimatta halu taivaan tarkkailuun jäi elämään. Taloon hankittiin käytetty kaukoputki toiselta tähtitieteen harrastajalta, ja taivas alkoi avautua koko perheelle.
"Kyllä Saturnuksen renkaat ovat upea näky", äiti Sirpa Niskanen vakuuttaa.
Orionin tähtisumu
nyt tyrkyllä
Niskasten tähtitornin lisäksi Kainuussa on ainakin kaksi yksityistä tähtitornia, toinen Kuhmossa, toinen Kontiomäellä. Kajaanissa on tähtitorni, johon Kajaanin Planeetta on pitänyt tapana järjestää yleisölle avoimia katselutilaisuuksia.
Välimatka ja vanhempien iltakiireet kotitilalla olivat este Niskasen iltareissuille Kajaaniin.
Oulussa tilaisuuksia tutustua tähtitorniin järjestää Oulun Arktos ry.
Syksyllä tähtitieteen harrastajille olisi tarjottu tavallista parempaa näkymään naapuriplaneetta Marsiin. Kehnot, tuhnuiset säät ovat kuitenkin rajoittaneet tarkkailuiltoja, Matti Niskanen murehtii.
Jos säät sallivat, Matti Niskanen tarkkailee tornissa varsinkin tähtisumuja. Alkuvuoden aikana Orionin tähtisumun pitäisi olla hyvin esillä pohjoisessa.
Matti Niskasta viehättää myös tieto siitä, että tähdet ovat kiinnostaneet ihmisiä jo vuosituhansia.
"Tähtitiede on varmaan maailman vanhin tiede. Ja kohteet eivät häviä sillä välin, jos muutama viikko onkin tarkkailun välillä aikaa."
Elinkelpoiset planeetat Nasan kiikarissa
Taivaalle tähyily pistää miettimään arkielämää suurempia aatoksia. Sotkamolainen kirjailija Veikko Huovinen on kuvannut osuvasti, että ihmisellä on universumilla muurahaisen oikeudet.
Monen muun tähtitiedeharrastajan tavoin Matti Niskanen pitää epätodennäköisenä sitä, ettei maapallon lisäksi missään maailmankaikkeuden sadoissa miljardeissa planeetoissa esiintyisi elämää.
Elinkelpoisten planeettojen etsiminen kiinnostaa myös virallista avaruustutkimusta. Yhdysvaltojen Nasa (National Auronautics and Space Adminstration) on käynnistänyt kunnianhimoisen hankkeen, jossa etsitään uusia planeettoja.
Haaveena on rakentaa avaruuskaukoputki Hubblea sata kertaa tehokkaampi planeetanetsijä.
Jo nyt kehitetty teknologia avaruustutkimuksessa on avannut tähtitieteilijöille ovia uusiin maailmoihin. Nasan julkaisemien tutkimusten mukaan naapurigalakseissa on aurinkokuntamme tapaisia järjestelmiä.
"Jos planeetalla on vettä ja se on sijoittunut aurinkoon nähden niin, ettei vesi jäädy, niin elämän löytyminen on mahdollista", Matti Niskanen sanoo.