Eduskunnan työskentelyyn tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta kaipaava kansanedustaja Matti Ahde (sd.) ehdottaa parlamenttiin uudenlaista työskentelytapaa. "On syytä vakavasti harkita siirtymistä erillisiin täysistunto- ja valiokuntaviikkoihin", Ahde sanoo.
Hänen mielestään eduskuntatyöhön tulee saada selkeämpi rytmi. Täysistuntojen ja valiokuntatyön jakaminen vuoroviikoille nykyaikaistaisi työtä, parantaisi suunnitelmallisuutta ja toisi helpotusta ajankäyttöongelmiin. "Täältä puuttuu parlamentaarinen rytmi. Työskentely ei ole eduskunnan arvovallan mukaista eikä asioiden perusteellisen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista", sanoo Ahde, jonka puhemiesaikana 15 vuotta sitten työtapoja ryhdyttiin uudistamaan.
Mallia euro-
parlamentista
Ahteen ehdotus tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen eduskunta ottaisi sovellutetusti oppia europarlamentista. Siellä täysistuntoviikkoja pidetään tosin vain yksi kuukaudessa. Ahde vuorottasi eduskunnan istunto- ja valiokuntaviikot. Poikkeustilanteissa viikkorytmistä joustettaisiin.
13 vuoden tauon jälkeen kansanedustajaksi maalisvaaleissa palannut Matti Ahde aikoo ehdottaa uutta työrytmiä kollegoilleen, kun eduskunta tänään maanantaina aloittaa syysistuntokauden viimeisen työviikon ja ryhtyy nuijimaan kiinni valtion ensi vuoden talousarviota. Ahde käyttää työrytmistä puheenvuoron eduskunnan pääluokassa.
"On tehty monia selviä parannuksia, mutta vieläkään meidän työskentelytapojamme ei voi kaikilta osin pitää nykyaikaisina ja tarkoituksenmukaisina", Ahde toteaa.
Käytäviltä
kokouksiin
Ahde nostaa esiin kolme selkeää ongelmaa. Valiokuntien ja niiden jaostojen määrä on kasvanut niin, ettei kaikilla ole edes omaa työhuonetta.
"Usein joudutaan odottamaan käytävillä toisen valiokunnan työn päättymistä. Se taas joutuu kiirehtimään omaa kokoustaan. Lisärakennus helpottaa asiaa vain osittain", Ahde sanoo.
Hän huomauttaa, että edustajien ja virkamiesten ohella käytävillä seisoskelevat myös asiantuntijat.
"Asiantuntijoiden kuuleminenkaan ei aina ole parlamentin arvon mukaista. Kaukaa tulleen asiantuntijan ajasta menee usein suurin osa valiokuntaan sisäänpääsyn odoteluun. Kun hän sitten pääsee lausumaan näkemyksiään, edustajien toive on, että ne tiivistettäisiin mahdollisimman lyhyesti. Kyllä asiantuntijakuulemiseen pitää varata riittävästi aikaa", Ahde toteaa.
Aikaongelmia tulee myös siitä, että useat valiokunnat kokoontuvat samanaikaisesti ja moni edustaja istuu useammassa valiokunnassa.
"Lisäksi EU-asioiden käsittely lisää työtä niin, että niitä on yli 50 prosenttia vuosittaisista asioista. Muutenkin on menty siihen suuntaan, että lähes kaikista asioista säädetään lailla ja niitä muutetaan koko ajan. Kaikki tämä on lisännyt merkittävästi työtehtäviä. Nyt ollaan tilanteessa, että aamusta istutaan valiokuntien kokouksissa ja täysistunnot venyvät yömyöhään", Ahde kuvaa .
"Illan hämärinä hetkinä täysistunnossa käydään monia tärkeitä keskusteluja, jotka jäävät julkisuudeltakin pimentoon", Ahde harmittelee. Jos käyttöön otettaisiin vuoroviikkojärjestelmä, täysistunnot voitaisiin aloittaa aamupäivällä. Valiokuntakokouksia voitaisiin pitää myöhemmin iltapäivällä.
Ahde uskoo, että varsinkin nuorille perheellisille edustajille ajankäytön ennakointi toisi suurta helpotusta. Uuden työryhmien seurauksena myös yhteydenpito kansalaisiin helpottuisi.
Oma valvonta-
valiokunta
Matti Ahde toimii valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja johtaa puhemiesneuvoston asettamaa toimikuntaa, jonka tehtävänä on parlamentaarisen valtiontalouden valvonnan uudelleenorganisointi. Tavoitteena on erillisvaliokunnan muodostaminen yhdistämällä valtiontilintarkastajat ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston toiminnat.
"Tämä antaisi eduskunnalle tehokkaat välineet pitää hallitus tilivelvollisena toimistaan. Erityisvaliokunta olisi tavallaan eduskunnan nyrkki valtiontalouden valvonnassa", Ahde kertoo.
Eduskunta voisi myös edellyttää hallitukselta toimia jonkun asian korjaamiseksi nykyistä paremmin. "Budjettiin voidaan tehdä pieniä euromääräisiä muutoksia ja toivoa ponsilla erilaisia asioita. Suuriin yhteiskunnallisiin asioihin puuttuminen on hyvin vajavaista budjettikäsittelyn yhteydessä. Valvontavaliokunnalla olisi siihen loistava mahdollisuus etenkin, kun valtion talousarviolain muutoksen seurauksena hallitus antaa jatkossa eduskunnalle kertomuksen sijasta numeraalisen tilinpäätöksen."
Toimikunnan tulee laatia ehdotuksensa ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkoitus on, että uusi "valvontavaliokunta" otettaisiin käyttöön seuraavien, vuoden 2007 vaalien jälkeen. Asia vaatii perustuslain muutosta.
"Tämä on iso ja erittäin merkittävä uudistushanke. Eduskuntaa on jo pitkään huolettanut kysymys budjettivallan kapenemisesta ja heikentymisestä. On ollut yhä vaikeampi saada budjettikirjan kautta kokonaiskuvaa valtiontaloudesta ja erityisesti budjetin vaikuttavuudesta. Samalla on ollut entistä vaikeampaa valvoa talousarvion toimeenpanoa. Valtiontilintarkastajien valvontatoimella ei ole yhteyttä vuotuiseen budjettiprosessiin", Ahde sanoo.
Nykysysteemiä ei hänen mukaansa voi pitää täysin tyydyttävänä. Siinä on valtavan paljon päällekkäisyyksiä ja tätä kautta tehottomuutta.