Meriteknologiaa varten 1980-luvulla perustettu Rauma-Repola Oceanics purettiin aikanaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n painostuksen vuoksi, vuorineuvos Tauno Matomäki kertoo Metallitekniikka-lehden haastattelussa. Tuolloin toiminnan lopettamisen syyksi kerrottiin tilauksien puute, mutta Matomäen mielestä totuuden voi nyt jo paljastaa.
"Ajat ovat muuttuneet. Ei tämä minusta millään tavalla enää tulenarka aihe ole, paitsi jos joku välttämättä sen haluaa sellaiseksi tehdä", Matomäki sanoi STT:lle.
Kylmän sodan aikana Rauma-Repolan sukellusalushanke oli sitäkin kuumempi peruna, koska se rikkoi Yhdysvaltain asettamaa huipputekniikan vientikieltoa Neuvostoliittoon. Suomi ei ollut allekirjoittanut vientikieltoa, eikä tutkimuskäyttöön tarkoitettujen alusten valmistusta katsottu myöskään Pariisin rauhansopimuksen ehtojen vastaiseksi.
Rauma-Repola ehti toimittaa Neuvostoliittoon kaksi syvänmeren sukellusalusta, Mir I:n ja Mir II:n. Ne jäivät lajissaan ainoiksi, sillä Oceanics purettiin pian Mirien vuonna 1987 tapahtuneen toimituksen jälkeen.
Matomäki vahvisti STT:lle, että meriteknologiasta luovuttiin nimenomaan Pentagonin ja CIA:n painostuksen pakottamana. Muussa tapauksessa siitä olisi voinut kasvaa jopa Rauma-Repolan päätoimiala.
Matomäki uskoo, että Rauma-Repolaa vastaan olisi varmuudelle käytetty voimakkaita kauppapoliittisia aseita ja muita keinoja, jos yhtiö ei olisi luopunut meriteknologiasta.
"Meille kerrottiin sellaisten yritysten nimiä, jotka eivät olleet noudattaneet amerikkalaisten suosituksia. Ne olivat poikkeuksetta konkurssissa", hän sanoo Metallitekniikan haastattelussa.
Matomäen mukaan sekä hän että muut projektin johtohenkilöt olivat useaan otteeseen myös Yhdysvalloissa Pentagonin kuultavana.
Poliittiset riskit tiedettiin
Matomäen mukaan Rauma-Repolassa tiedettiin alusta asti sukellusalushankkeen kauppapoliittiset riskit. "Perustimme Rauma-Repola Oceanics Oy:n nimenomaan siksi, että jos hankkeessa käy huonosti, niin uhri olisi vain tämä tytär eikä koko yhtiö", hän sanoo Metallitekniikan haastattelussa.
Matomäen mukaan Yhdysvaltain suurlähetystö Helsingissä oli selvillä Rauma-Repolan hankkeesta koko ajan. Aluksi siihen ei kuitenkaan puututtu, koska amerikkalaiset eivät uskoneet, että kuuteen kilometriin saakka sukeltavan pallon valaminen teräksestä onnistuisi suomalaisilta.
Kysyntää Oceanicsin tuotteille olisi ollut, sillä Mir-alukset olivat teknisesti huippuluokkaa. Metallitekniikan mukaan ne ovat tänä päivänäkin ylivoimaisesti parhaat syvänmeren sukelluksiin valmistetut alukset, joilla tehtiin muun muassa ensimmäiset tutkimukset uponneeseen Kursk-sukellusveneeseen.
Rauma-Repolan maine Mirien valmistajana tunnetaan maailmalla edelleen. Matomäen mukaan kyselyjä vastaavien alusten valmistamisesta on tullut paljon, viimeksi tänä vuonna. Tarvittava tekninen tietämys olisi hänen mukaansa yhä olemassa.
Matomäki itse ei enää kuitenkaan aio tällaisiin hankkeisiin tarttua. Hän ei myöskään halunnut lähteä spekuloimaan, voisiko jokin suomalaisyritys vielä elvyttää Oceanicsin vanhaa osaamista.
"Näin metalliteollisuuden juhlavuonna ajattelin kuitenkin, että tämänkin asian voi nyt viimein kertoa", hän sanoi STT:lle.
Yhdysvallat otti Oceanicsin tiimoilta aikanaan yhteyttä myös Suomen poliittiseen johtoon, kuten presidentti Mauno Koivisto on kuvannut muistelmateoksessaan Kaksi kautta. Koiviston vastaus oli, että Suomen lain mukaan valtiovallalla ei ole mahdollisuuksia puuttua siihen, mitä tuotteita yksityiset yritykset kehittävät tai kenen kanssa ne käyvät kauppaa niin kauan, kun ne eivät riko lakia.
