rovaniemi Kun kesälomat alkavat ja edessä on lähtö sukulaisiin, vievät monet perheet koiransa ja kissansa hoitoon kenneliin tai kavereilleen. Mutta mitä jos lemmikki onkin 100 kiloa painava minipossu, ärhäkkä anakonda tai matoja syövä lemmikkisiili?
"Meillä isä hoitaa käärmeet lomamme ajan. Ei hän siitä erityisemmin pidä, mutta on vuosien saatossa tottunut ruokkimaan niitä", seitsemän käärmettä omistava Jenna Lonka kertoo.
Lemmikkisiilejä ja minipossuja saatetaan kuljettaa mukana, tai ainakin ne viedään hoitopaikkaan.
"Meillä käy säännöllisesti yksi sika lomailemassa Helsingistä", turkulaista Rattolan kotieläintilaa pyörittävä ja kolme minipossua omistaja Hanna Tuomikoski kertoo.
"Yleensä Veera ja Prinssi matkustavat kanssamme, ne kun nukkuvat päiväsaikaan omissa koreissaan vaikka junassa", Linda Koivisto kertoo.
Minisika on oiva esimerkki lemmikistä, joka osoittautui liian vaikeaksi kotioloihin. Suomen possubuumi ajoittui 1990-luvun lopulle, jolloin kärsäkkäitä röhki maassamme noin 500. Nykyään possuja on jäljellä enää satakunta.
"Minisiat ovat liian vaikeita eläimiä sisällä pidettäväksi", Hanna Tuomikoski tietää.
Suomen minipossuyhdistys on vuosien saatossa etsinyt uuden kodin kymmenille possuille, nytkin yksi kärsäkäs odottelee Rattolassa uutta kotia.
"Ihmiset eivät millään usko, että nämä kasvavat satakiloisiksi. Mitään pikkupikkupossuja ei ole olemassa", Hanna Tuomikoski huokaa.
Satakiloisella sialla on melkoiset voimat, itsepäinen luonne ja runsain mitoin älyä. Lisäksi emakoilla on kuukausittain parin päivän kiima, jolloin ne sisustavat itselleen pesän käyttäen hyväkseen kaikkea talon irtaimistoa.
Lemmikkisiilit ovat uudempi tuttavuus eksoottisten lemmikkien kirjossa. Piikikäs söpöläinen on hiljainen lemmikki, jota voi pitää myös kerrostalossa. Mikään halinalle siili ei kuitenkaan ole.
"Siili tottuu kyllä ihmisen käsittelyyn, mutta ei ole samalla tavoin paijattavissa kuin kissa tai koira. Lisäksi nämä ovat yöeläimiä, joten päivisin ne vain nukkuvat", Linda Koivisto sanoo.
Suloisten piikkikasojen pääruokavalio saattaa aiheuttaa ihmisissä puistatuksia, sillä siilit syövät eläviä hyönteisiä ja matoja. Koivisto tilaa siiliensä eväät Saksasta, siellä hyönteiset ovat halvempia ja valikoima on parempi.
"Ötökät tilataan kimppatilauksena muiden suomalaisten siilinomistajien kanssa, joten kulut pysyvät kurissa", Koivisto lisää.
Jos lemmikkisiilin ruokavalio kuulostaa epämiellyttävältä, niin mitä sanoisitte käärmeenomistajien pakastimesta, josta löytyy erikokoisia hiiriä, rottia ja jopa kaneja. Ruoka on käärmeenomistajalle menoerä, jossa voi säästää huomattavia summia suosimalla ruokaeläinten kasvattajia.
"Kasvattajalta ostamani pakastettu rotta maksaa muutaman euron, kun taas eläinkaupassa siitä voi joutua pulittamaan 17 euroa", Jenna Lonka kertoo.
Eksoottisina eläiminä käärmeet kärsivät usein vääränlaisesta ruokavaliosta tai hoidosta, joka johtuu omistajan tietämättömyydestä.
"Jotkut ottavat käärmeen vain siksi, että se on makee. Sitten ollaankin ihmeissään, että miten tätä hoidetaan", Suomen herpetologisen yhdistyksen neuvojana toimiva Lonka toteaa.
Käärmeet tottuvat ihmisen kosketukseen, mutta rapsutuksen kerjääjiä niistä ei saa. Käärmeiden kanssa seurusteleminen perustuukin pitkälti niiden katseluun.
"Kiukkuisempia käärmelajeja ei välttämättä voi edes käsitellä, joten eivät ne mielestäni ole lemmikkejä. Mukanaan vievä harrastus voisi olla kuvaavampi sana."