Kesän aikana nähtiin neljä aitoa mobiililaitteissa kulkevaa virusta. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mukaan kyseessä on ollut vilkkain mobiilipuolen virustoiminta tähän asti.
Kännyköiden virusuhka on Hyppösen mukaan kuitenkin vielä teoreettinen. Silti F-Secure on kehittänyt virusohjelmia yleisimpiin mobiiliympäristöihin kuten Symbianiin ja PocketPC:hen.
Esimerkiksi kesäkuussa Cabir-nimellä kulkeva mato yritti ottaa ajamisen jälkeen bluetooth-yhteyden lähistöllä oleviin kännyköihin ja levittää siten itseään.
"Cabir-virus ei koskaan levinnyt niin sanotusti villinä, sillä sen taustalla ollut 29A-ryhmä ei halunnut levittää sitä, vaan vain saada julkisuutta sekä näyttäytyä viruskirjoittajien keskuudessa eräänlaisena edelläkävijänä", Hyppönen sanoo.
Cabirista ei sinänsä ollutkaan käytännön riskiä, mutta "oikeilla" käyttöjärjestelmillä varustetut kännykät ja kämmenmikrot kärsivät varmasti vielä tietokonemaailmasta tutuista virusepidemioista.
"Cabir oli erikoinen virus, sillä se ei toiminut ollenkaan samalla tavalla kuin arvelimme, kun odottelimme ensimmäistä kännykkävirusta", Hyppönen muistelee. "Odotimme sähköpostimatojen kaltaisia viruksia, jotka lähettävät itseään tekstiviestillä puhelimen puhelinluettelosta löytyviin numeroihin, mutta Cabirin leviäminen perustui toisen laitteen fyysiseen läheisyyteen."
Bluetooth-yhteys kantaa eri laitteiden välillä parikymmentä metriä parhaimmillaan, joten virus imitoi oikeaa flunssaa leviämällä ikään kuin pisaratartuntana.
Kamerakännyköiden Mosquitos-pelissä puolestaan oli kopiosuojaustekniikka, jota aluksi luultiin troijalaiseksi.
Pelin piraattiversiossa ja Hyppösen mukaan myös laillisessa versiossa oli koodia, joka lähetti käyttäjän tietämättä maksullisia tekstiviestejä brittiläisiin numeroihin. Vastaavan oikean viruksen uhri voisi siis joutua maksamaan myös sievoiset summat dataliikenteestä.
"Modeemipuolellahan verkossa on ollut ohjelmia, jotka katkaisevat yhteyden ja soittavat johonkin kalliiseen numeroon, ja käyttäjä on joutunut maksamaan näiden dialer-ohjelmien kustannukset, vaikka itse ei välttämättä tiedä, mitä on tapahtunut", Hyppönen sanoo.
Tuotekehitysjohtaja Pasi Mehtonen TeliaSonerasta sanoo, että vastuu kuuluu sekä operaattorille, että kuluttajalle.
"Operaattori voi vastata omasta domainistaan ja omista palveluistaan, jossa sisällöt ovat turvallisia, mutta kännykällä pääsee avoimeen internetiin, josta voi ladata itselleen viruksia, ja silloin operaattorin on vaikea ottaa vastuuta siitä", Mehtonen spekuloi, sillä tapauksia ei ole vielä nähty.
Viruksia haulikolla taskuun
Langattomalla bluetooth-yhteydellä voidaan synkronoida puhelimen tiedot tietokoneen kanssa tai vaikka pelata kavereiden kanssa moninpeliä. Nykymalleissa yleinen tekniikka toisaalta mahdollistaa myös ikävämpiä käyttötapoja.
"Cabirin kaltaisen madon lisäksi eräs tekniikka on bluesnarfing, jolloin yhteyttä päällä pitävästä bluetooth-puhelimesta voidaan varastaa tietoja, puhelinluetteloita, tekstiviestejä tai jopa soittamaan puheluita haltuunotetulla puhelimella bluetooth-yhteyden ylitse", tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo.
"Defcon-hakkerikonferenssissa eräs ryhmä esitteli myös bluetooth-haulikkoa, jonka etäisyys oli 1,5 kilometriä. He tähtäsivät kiikaritähtäimellä ihmisen taskuun ja ottivat puhelimen haltuun", Hyppönen sanoo.
Kuulostaa James Bondin tekosilta, mutta se on käytännössä kokeiltu juttu. Kansalaista riski ei varmaankaan kosketa, mutta esimerkiksi teollisuusvakoilussa uhka voi olla todellinen.
Hyöty mielessä
Kännykän pystyy myös viruksella kaatamaan niin, että se ei enää käynnisty. Toisaalta tuhoavia viruksia ei nähdä nykyisin tietokonepuolellakaan paljon, vaan hyötyminen on tärkeämpää.
"Roskapostia ei ole vielä kännykässä nähty, mutta se on varmasti tulossa." Kännykkäpuolella kun roskapostittaja ei enää siirrä pelkästään henkilöllisyyttään sieppaamaansa laitteeseen vaan myös kustannukset. Liittymänhaltija maksaa todennäköisesti spämmimadon tekstiviestikustannukset.
Lisäksi myös sim-korttien etäohjelmointi on mahdollista. Teoriassa hyökkääjä voisi ohjelmoida verkon yli suoraan ihmisten taskussa olevan kännykän sim-kortin uudestaan ja tuhota tietoja, muuttaa valikoita ja asentaa ohjelmia, kuten viruksia.
"Riski on, joskin se on aika teoreettinen. Se riippuu hyvin paljon operaattorista ja siitä, mitä sim-palveluja heillä on käytössä."