Maantietä matkaavat muistavat autojen rekisterikilpiin liittyvät leikkikisat. Kun auto nielee asvalttia ja aika käy pitkäksi, ryhdytään tiiraamaan vastaantulevien rekistereitä.
Heinäkuisena sunnuntaina iski vimma tutkia vastakkaista kaistaa ajavien rekistereistä maakoodit. Heinä-elokuussa se on mielekästä, sillä eri maiden autoilijoiden kirjo moninkertaistuu Suomen valtateillä.
Seitsemän tunnin ajo taukoineen Ivalon Saariselältä Ouluun osoitti, että Pohjois-Suomeen virtaa jonona ulkomaisia turisteja. Vierasmaalaisilla rekisterikilvillä varustettuja autoja tulee vastaan sitä enemmän, mitä pohjoisemmassa ajetaan.
Kaamasen tiellä alkaa siis olla paljolti liikennepainetta - Junnu Vainion riimityksiä mukaillen.
Lappi kiinnostaa etenkin norjalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia sekä hajanaisesti muita Keski-Euroopasta matkaavia.
Aasialaiset tulevat Lappiin lentokoneella, joten heidän autojaan ei mutkiin kurvaa.
Aika ajoin vastaan näkyy tulevan virolainen auto.
Huomattavan paljon pohjoisen reiteillä liikkuu venäläiskilpisiä autoja, joista iso osa on muhkeita maastoautoja. Venäläisen autorekisterin oikeassa yläkulmassa on kaksinumeroinen aluetunnus.
Pohjois-Suomessa lähes poikkeuksetta vastaan tulee numero 51. Se tarkoittaa, että tulija on Murmanskin alueelta.
Lapin matkailun tiedetään yöpymistilastojen mukaan kaksinkertaistuneen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyvät vielä nopeammin.
Halventuneet lennot Euroopasta ja suorat yhteydet Aasiasta helpottavat kansainvälisten turistien lähtemistä kaukaiseen Suomeen. Ainutkertaiset luontoelämykset houkuttelevat aina uusia ja uusia sukupolvia pohjoiseen.
Lapin lomakeskuksissa ulkomaalaisia osataan jo palvella.
Ja pokka piti esimerkiksi eräällä hotellin virkailijallakin, joka joutui tuottamaan pettymyksen keskikesällä revontulia haikailleille japanilaisille.
Oulun seudun matkailulle on haasteellista, miten Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa pysäyttävät edes hetkeksi Lapista kiinnostuneet ulkomaalaiset.
Oulun matkailijoista 80 prosenttia tulee koti-Suomesta. Tänä vuonna kaupunkia on markkinoitu erityisesti Murmanskin alueelle sekä Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin. Norjalaiset tuntuvat tykkäävän vuodesta toiseen Nallikarin hiekkarannoista. Murmanskissa elintaso on noussut, ja siellä asuu paljon maksukykyistä koulutettua väkeä, joka haluaa matkustaa lomalle ulkomaille.
Matkailussa jos missä pitää ajatella pientä laatua ja suuria kokonaisuuksia. Pienillä yrittäjillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin verkottua ja myydä matkailun kohteita yhdessä.
Uudet lentoyhtiöt saattavat avata kansainvälisiä turistivirtoja Oulun seudulle.
Kehitettävää riittää yliopistolla, kaupungilla ja kansainvälistyvillä yrityksillä, jotta Ouluun saataisiin kansainvälisiä konferensseja, joista pian alkava perunakokous on hyvä esimerkki.
Petri Sirviön vetämä ja Euroopan kulttuuripääkaupunki -hakemuksen tueksi perustettu Oulu15 poikinee uutta.
Sen isona tavoitteenahan oli, että Oulusta rakennetaan Pohjois-Euroopan johtava kulttuurin palvelu- ja elinkeinokeskittymä. Hankkeen painopisteet kirjattiin kolmeen: tilat, tapahtumat ja yhteydet.
Lörtsyistä vielä sen verran, että keskiviikon lehdessä tuli väitettyä virheellisesti, ettei Oulusta saisi savolaisia lörtsyä. Naislukija huomautti sähköpostissaan, että ainakin Hannu Auvinen myy lörtsyjä kahvin kanssa "punaisen asuntovaunun" kahvilassa Oulun torilla.
Niin myy. Ja hyvältä maistuu.
Auvinen on torin vanhoja konkareita, sillä mies on pitänyt torikahvilaa kesät-talvet jo 41 vuotta.
Anteeksi huolimattomuus.