Mat­ka­kir­jat toivat lohtua sodista toi­pu­vas­sa Suo­mes­sa

Sotavuodet ja yhteiskunnan tilanne vaikuttivat voimakkaasti suomalaiseen matkakirjallisuuteen ja kuvattavien maiden valintaan. Sotien jälkeen poliittisia matkakirjoja tehtiin hyvin vähän eikä Saksaa kuvattu juuri lainkaan, todetaan filosofian maisteri Martti Pelvon väitöstutkimuksessa.

Sotavuodet ja yhteiskunnan tilanne vaikuttivat voimakkaasti suomalaiseen matkakirjallisuuteen ja kuvattavien maiden valintaan. Sotien jälkeen poliittisia matkakirjoja tehtiin hyvin vähän eikä Saksaa kuvattu juuri lainkaan, todetaan filosofian maisteri Martti Pelvon väitöstutkimuksessa.

Pelvo on tutustunut tutkimuksessaan kaikkiaan 172:een vuosina 1945-1963 julkaistuun matkakirjaan.

Myös aiemmin aiheena suositusta Ranskasta laadittiin hyvin vähän matkakirjallisuutta sotien jälkeen. Suosituimmiksi nousivat kulttuurimatkakirjat Espanjasta ja Italiasta. Ranska ei kiinnostanut, koska siellä oli meneillään samantapainen poliittinen myllerrys kuin Suomessa ja maata pidettiin syystä tai toisesta rappeutuneena, Pelvo uskoo.

Matkakirjallisuudessa haettiin turvallisempaa ja vakaampaa kuvaa maailmasta ja haluttiin päästä eroon sotavuosien aiheuttamasta ahdistuksesta.

Sotavuosien jälkeen matkakirjallisuudella on ollut yhteiskunnassa myös sivistäjän ja tiedonjakajan tehtävä, Pelvo sanoo.

Kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan lauantaina Joensuun yliopistossa.

Ilmoita asiavirheestä