Ruplan notkahdus ja Venäjän talouden alamäki ovat jättäneet ikävän jäljen venäläisten Suomi-matkailuun. Viime vuonna heidän yöpymisensä vähenivät peräti 42 prosenttia. Ankarimmin pudotus iski itäiseen Suomeen.
Lapin ja muun Pohjois-Suomen näkökulmasta muutos ei ollut näin paha. Venäläisten yöpymiset vähenivät kyllä, mutta ulkomaiset yöpymiset kaikkiaan jopa hiukan lisääntyivät. Venäläisten katoa paikkasi muun muassa puolalaisten, kiinalaisten, italialaisten ja vaikkapa israelilaisten määrän kasvu.
Ulkomaisten turistien tulo painottuu pohjoisessa Suomessa talveen. Tänä keväänä useimmat pohjoisen kohteet ovat kirjanneet vierailijamäärän kasvua. Erityisen ilahduttavaa on ollut nimenomaan kansainvälisten matkailijoiden määrän nousu.
Tulevaisuuttakin ajatellen tilanne on lupaava. Esimerkiksi britit tulevat vuosi vuoden jälkeen Lappiin tapaamaan joulupukkia ja hakemaan muutakin eksotiikkaa, vaikkapa yksinkertaista pilkkiongintaa. Brittiläisen raudan takomista ei pohjoisen matkailuelinkeinossa kannatakaan hellittää.
Valtava potentiaali on kiinalaisissa. Vaurastuvan kansakunnan liikkeellelähdöstä pyrkii hyötymään matkailuala kaikkialla maailmassa, mutta jo nyt voidaan sanoa, että Suomikin on päässyt osille.
Viime vuonna kiinalaismatkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi Suomessa yli 40 prosenttia. Määrässä he ohittavat pian japanilaiset. Kiinalaisten silmissä Lapilla on useita sellaisia piirteitä, joita miljoonakaupunkien asukkaat arvostavat: hiljaisuutta, puhdasta luontoa, turvallisuutta.
Tulijoita kannattaa edelleen houkutella lähempääkin. Ennakkotiedot ensi talvikaudesta kertovat vaikkapa sen, että saksalainen Lufthansa alkaa lentää Münchenistä Kittilään kahdesti viikossa nykyisen yhden lennon sijaan.
Hyvää palvelua turistit saavat muuallakin maailmassa, mutta Pohjois-Suomella on valtteja, joita muualta on vaikea löytää. Entä menettääkö Lappi, Kuusamo tai esimerkiksi Iso-Syöte rauhansa ja eksotiikkansa, jos turistien määrä kasvaa? Se uhka ei vielä ole lähelläkään.
Matkailun edistämiskeskus on nimennyt markkinointinsa ydinkohderyhmäksi modernit humanistit. Valinta ei ole yllättävä, kun on tiedossa, mitä tämä ryhmä tahtoo.
Modernit humanistit karttavat pahimpia turistirysiä, haluavat turvallista eksotiikkaa, haluavat itse räätälöidä lomansa, tahtovat kokea luonnonrauhaa ja tutustua paikalliseen elämänmenoon.
Ryhmää kiinnostavia vetovoimatekijöitä on syytä tuoda yhä painokkaammin markkinoinnissa esille. Pohjoisen ilmaston ankaruuskin voi osalle tulijoista olla houkutteleva äärikokemus.
Modernien humanistien joukko maailmalla on jo yksin niin suuri, että se joukko voi vetää Suomen matkailun uusille kasvulukemille. Niitä kannattaa tavoitellakin. Matkailun viipale Suomen kansantalouden kakussa on edelleen kapea, mutta sitä lienee helpompaa leventää kuin monia muita toimialoja.
Pääkirjoitus