Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kehittynyt harppauksin. Siitä voi kiittää alan yrittäjien tarmoa ja rohkeutta, mutta ansionsa on myös viranomaisilla. Suomessa ei esimerkiksi ole syntynyt suuren luokan kiistoja luonnonarvojen ja matkailuelinkeinon välillä. On tajuttu, että matkailussa juuri luonto on tärkein osa Suomen vetovoimaa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen torstaina vastaanottama Suomen matkailustrategia maalaa suotuisia näkymiä myös vastaisuuteen. Matkailu nähdään kasvualana, jonka merkitys kansantaloudessa vahvistuu ja joka tulevaisuudessa tuo nykyistäkin enemmän työtä.
Näin soisi todella käyvän. Suomen talouskasvulla on vähänkään kauemmaksi katsottaessa melkoisia uhkia edessä. Raportin vastaanoton yhteydessä todettiin myös matkailun olennaisen tärkeä alueellinen merkitys. Moni Suomen kolkka, vaikkapa Kittilä tai Kuusamo, olisi paljon nykyistä hiljaisempi, jos matkailun mahdollisuuksia ei olisi ajoissa tajuttu.
Strategian perusajatus kasvun hakemisesta ulkomailta on järkevä. Perinteisesti Suomi on ollut ulkomailta katsottuna kylmä, kallis ja kaukainen. Erityisesti kahden jälkimmäisen heikkouden merkitys on kuitenkin vähenemässä. Suomen hinnat eivät ole enää kohtuuttoman korkeat, ja esimerkiksi Pohjois-Suomen kannalta tärkeiden norjalaisten silmissä olemme edullinen maa. Ministeri Mauri Pekkarinen nosti torstaina esille ravintolapalveluiden ruoan arvonlisäveron alentamisen. Siitä saadaan toivottavasti pian ratkaisu.
Sijaintihaitan merkityskin on vähentynyt venäläisturistien löydettyä Suomen. Tuoreet tiedot kertovat, että vaurastuvien venäläisten kiinnostus suomalaisten lomakiinteistöjen hankintaan on rajussa kasvussa. Sitä ei pidä säikähtää, vaan siitä pitää ottaa hyödyt irti. Toivottavasti itäturisteihin liittyvät ennakkoluulot vähitellen lopullisesti haihtuvat.
Yksi strategiassa korotuvista arvoista on asiakaslupausten lunastaminen. Sen on koskettava yhtä lailla kotimaan- kuin ulkomaanmatkailijoitakin. Paha kello kuuluu kauas, eikä kerran menetettyä mainetta saa nopeasti takaisin.
Strategian mukaan kehittämistoimia pitäisi suunnata erityisesti matkailukeskuksiin ja teemapohjaisiin tuotteisiin. Linjauksessa on kaksi puolta. Niinkään ei saa käydä, että kaukana suurimmista keskuksista sijaitsevat lupaavat kohteet jäävät vastedes vaille yhteiskunnan tukea.