Pudasjärvi Vanhojen metsien suojelun korvaavien pakettien vaikutusta on arvosteltu tehottomaksi, mutta ympäristöministeri Jouni Backmanin (sd.) arvion mukaan työpaikat pystytään turvaamaan tulevaisuudessa paremmin luonnon kestävällä käytöllä.
Pudasjärvellä Syötteen kansallispuiston luontokeskuksen avajaisissa maanantaina vierailleen Backmanin mukaan suurempien metsäkiistojen laannuttua kunnissa on huomattu muutkin luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Tämän vuoksi muuan muassa uusista luontokeskuksista kilpaillaan eri puolella maata.
Syötteen luontokeskuksen valmistuttua Metsähallituksella on koko maassa nyt 19 luontokeskusta. Luontokeskusten verkko alkaa olla kattava, mutta Metsähallituksen pääjohtajan Jan Heinon mukaan niitä on suunnitteilla lisää. Rakentamistarve kuitenkin tutkitaan tapauskohtaisesti.
Backman korosti matkailun merkitystä koko kansantaloudelle. Hän muistutti, että elinkeinon vaikutus on lähes yhtä suuri kuin metsätaloudella.
Matkailun lasketaan antavan työtä noin 100 000 ihmiselle, josta luontomatkailun osuus on 32 000 työpaikkaa.
Matkailu ja suojelu
voivat elää sovussa
Backman uskoo, että lähivuosina luonto- ja virkistysmatkailun kasvaa vinhaa vauhtia. Juuri valmistumassa olevan ohjelman mukaan tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2010 mennessä luonto- ja virkistysturismin työpaikat kaksinkertaistuisivat.
"Tällä on suuri merkitys aluetaloudelle", Backman korosti.
Syötteen kansallispuiston kehittäminen on hänen mielestään hyvä esimerkki siitä, miten suojelu- ja yritystoiminta voidaan yhdistää luontevasti.
"Luontomatkailulle puisto tarjoaa hyvät puitteet, mutta matkailu ei kuitenkaan vaaranna puistoa", Backman sanoi.
Vuonna 2 000 perustetun Syötteen kansallispuiston rakentamisessa pidettiin ansiokkaana harvinaisen tiivistä yhteistyötä, jossa kunnatkin ovat olleet mukana.
"Kolmessa vuodessa on pystytty luomaan puitteet, joilla voidaan palvella niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin matkailijoita. Pudasjärven ja Taivalkosken sijoittama rahoitus on ollut tärkeä. Kuntien tahdonilmaisu vahvisti luontokeskuksen rakentamisen", Jan Heino sanoi.
Syötteen luontokeskus maksoi näyttelyineen lähes kaksi miljoonaa euroa.
Puistonjohtaja Timo Eskola kiitteli myös sitä, että mittavan rakentamisen on turvannut eri tahojen hyvä yhteistyö. Mutkiakin matkan varrella oli, sillä näyttelylle ei tahtonut löytyä heti rahoitusta. Se saatiin lopulta lääninhallituksen kautta.
Oulun lääninhallituksen ammattikasvatustarkastajan Tauno Puolakan mukaan näyttelyn rahoituksen lähtökohtana oli matkailun tukeminen, mutta tärkeä peruste oli myös lapset ja nuoret.
"Kestävän käytön periaatteet ja luontoon perehdyttäminen ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpi osa opetusta", Puolakka muistutti.
Lähiruoan käyttöä
pitäisi lisätä
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski piti ympäristöministeriössä asetettua luontomatkailun työpaikkojen kasvutavoitetta hyvänä.
Hänen mukaan uusia työpaikkoja tarvittaisiin muuttotappiokuntiin etenkin naisille, sillä 19-30-vuotiaista muuttajista suurin osa on naisia.
"Tämä vääristää myös sukupuolirakennetta", Helaakoski muistutti.
Hänen mielestä matkailun kestävän kehityksen tukeminen on hyvä ratkaisu. Esimerkiksi Syötteen alueella tätä voitaisiin edistää myös lähiruokaa suosimalla.
"Ei olisi mikään mahdottomuus saada lähiruokasuunnitelmat liikkeelle. Se vaatii paljon työtä, mutta olemme valmiit sitä rahoittamaan. Materiaalia, puhdasta kalaa, lihaa ja marjoja täällä on runsaasti", Helaakoski sanoi.
Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho kertoi, että kuntien tekemä rahoituspäätös, jolla ne päättivät sijoittaa puiston rakentamiseen noin 240 000 euroa, ei ollut helppo.
"Halusimme välittää vahvan viestin, kuinka paljon me annamme arvoa tälle hankkeelle. Emmekä ole katuneet tätä päätöstä", Pikkuaho sanoi.